Pääkirjoitus

Venäjä tem­pai­si jälleen rajalla

Suomen ja Venäjän rajalla sattuu ja tapahtuu. Tämän viikon alussa voimaan tullut elintarvikkeiden tuontikielto kuuluu tähän surkeiden sattumusten sarjaan. Rajoitus rysäytettiin päälle ilman etukäteisvaroitusta ja täysin vastoin maiden välistä sovittua käytäntöä.

Suomen ja Venäjän rajalla sattuu ja tapahtuu.

Tämän viikon alussa voimaan tullut elintarvikkeiden tuontikielto kuuluu tähän surkeiden sattumusten sarjaan.

Rajoitus rysäytettiin päälle ilman etukäteisvaroitusta ja täysin vastoin maiden välistä sovittua käytäntöä. Toimista olisi pitänyt kertoa kaksi viikkoa etukäteen. Kun Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Venäjän viranomaiset pääsivät asiasta neuvottelemaan, määräysten voimaantuloa sentään lykättiin ensi viikon perjantaihin.

Venäjän suunnittelemat rajoitukset koskevat 14:ää suomalaista tuotantolaitosta, Pohjois-Pohjanmaalla Valion laitoksia Oulussa ja Haapavedellä. Etenkin Haapavedellä työt voisivat vähentyä reippaasti.

Rajoituksen syyksi kerrottiin, että nuo 14 tuotantolaitosta eivät täytä Venäjän lainsäädännön vaatimuksia. Sekin kai on mahdollista, koska Venäjän ja Suomen lainsäädännöt epäilemättä poikkeavat toisistaan.

Venäjän päätöksen takana voi kuitenkin perustellusti olettaa olevan muutakin kuin elintarvikeviranomaisten kontrolli-intoa. Aleksanteri-instituutin tutkija Hanna Smith arveli Ylelle, että kyseessä on myös kauppapolitiikka: Venäjä haluaa edistää maan omaa elintarviketuotantoa ja vahvistaa omavaraisuutta. Lisäksi Venäjän johto ehkä tahtoo korostaa suojelevansa omaa kansaansa.

Tämä ei olisi uutta. Vuonna 2007 Venäjä pani suomalaisen siipikarjan muutamaksi viikoksi tuontikieltoon salmonellaepäilyjen takia. Vuonna 2006 maa kiisteli Puolan kanssa sianlihan tuonnista, seuraavana vuonna Viron kanssa maitotuotteista.

Puolalaislihaa alettiin Venäjällä testata innokkaasti maan Puolan liityttyä EU:hun. Virolaismaito joutui vaikeuksiin Pronssisoturi-patsasta koskevan kiistan aikana. Siksi nyt herää epäilys, että jokin Suomen päätös tai linjaus olisi johtanut Venäjän vastatoimiin. Julkisuuteen ei mistään poliittisesta tai diplomaattisesta kähinästä ole kuitenkaan tullut tietoa.

Venäjällä on myös kuluttajien keskuudessa ollut epäilyksiä ulkomaisia elintarvikkeita kohtaan. Ne ovat liittyneet esimerkiksi Yhdysvaltalaisiin broilerinkoipiin, joissa on epäilty olevan rokotejäämiä. Suomalaiselintarvikkeet kuten juustot ovat Venäjällä olleet sen sijaan erinomaisessa maineessa. Jos Venäjän johto tahtoo osoittaa suojelevansa kansaa estämällä näiden tuonnin, siinä jo sikäläisen kuluttajankin luulisi kummastelevan.

Venäjän presidentti Dmitri Medvedev on tulossa vierailulle Suomeen ensi viikon puolivälissä. Yllätys ei olisi, jos sen yhteydessä pidettävässä tiedotustilaisuudessa kahden maan presidentit kertoisivat aurinkoisissa tunnelmissa, etteivät tuontirajoitukset tule toistaiseksi voimaan. Medvedev voisi esiintyä hahmona, joka panee töpinäksi.

Tämä uusin sotku saa kuitenkin toivomaan, että Venäjästä viimeinkin tulisi Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsen. Se ehkä suitsisi pahinta poukkoilua maan rajakäytännöissä. Venäjällä asiaa vain mutkistaa se, että osa toimialoista pelkää kasvavaa tuontia ja on tiukasti jäsenyyttä vastaan.