Venäjä suree entisen presidenttinsä Boris Jeltsinin poismenoa ristiriitaisissa tunnelmissa. Hänet muistetaan presidenttinä, joka hautasi Neuvostoliiton ja aloitti Tshetshenian sodan. Länsimaissa häntä ylistettiin demokratian rakentajaksi.
Jeltsin kuoli sydänkohtaukseen maanantaina sairaalassa Moskovassa 76-vuotiaana. Kreml ilmoitti, että hänet haudataan keskiviikkona Moskovaan. Presidentti Vladimir Putin julisti hautajaispäiväksi maansurun.
-- Häntä voimme kiitää uuden aikakauden synnystä. Syntyi uusi, demokraattinen Venäjä -- vapaa, maailmalle avoin valtio. Valtio, jossa valta kuuluu kansalle, Putin lausui. Jeltsin muistetaan maailmalla varmasti parhaiten siitä, kuinka hän nousi panssarivaunujen päälle Moskovassa vuonna 1991 vastustaessaan neuvostojohtaja Mihail Gorbatshovin vastaista vallankaappausyritystä.
Hänen uransa oli täynnä yllättäviä käänteitä.
Jeltsin astui toden teolla päivänpolitiikkaan, kun hän Moskovan puoluejohtajana sai kutsun tulla vetämään Gorbatshovin lanseeraamaa uudistuspolitiikkaa eli perestroikaa.
Välit Gorbatshoviin viilenivät lopulta, ja yhdessä vaiheessa Gorbatshov vannoi, ettei hän enää koskaan salli Jeltsinin nousta esiin.
Toisin kuitenkin kävi, sillä kun silloisessa Venäjän osatasavallassa pidettiin presidentinvaalit 1991, Jeltsin sai 57 prosenttia äänistä jo ensimmäisellä kierroksella. Johtoon nousua Jeltsin joutui kuitenkin odottamaan vielä saman vuoden loppuun, jolloin Neuvostoliitto hajosi ja Gorbatshov sai lähteä.
Dramaattiset hetket
Vuoden 1991 dramaattiset hetket koettiin elokuussa, kun kovan linjan konservatiivit yrittivät kaapata vallan Gorbatshovilta.
Jeltsin ryhtyi vastarintaan liberaalien voimien kanssa ja palautti vallan Gorbatshoville. Maailmalle levisi Moskovasta kuvia, joissa Jeltsin nousi panssarivaunujen päälle ja usutti maanmiehiään vallankaappaajia vastaan.
Saman vuoden joulukuussa Neuvostoliitto hajosi ja Jeltsinistä tuli itsenäisen Venäjän presidentti.
Kuohunta jatkui kaksi vuotta myöhemmin, kun Jeltsin hajotti parlamentin. Hänen vastustajansa linnoittautuivat kuitenkin parlamenttirakennukseen, ja jälleen kerran panssarivaunut olivat kaduilla; tällä kertaa Jeltsinin itsensä määrääminä. Kun Jeltsinille uskolliset joukot tunkeutuvat parlamenttiin, kapinalliset antautuivat.
Tshetshenian sodat
Vanhan vallan kaatuminen johti myös talouden vapautumiseen.
Jeltsin luotsasi maataan kohti läntistä markkinataloutta kiivaasti mutta kangerrellen. Sääntelytalouden aikana kurissa pysynyt inflaatio ampaisi hurjaan loikkaan, muutamat harvat rikastuivat satumaisesti, mutta useimpien kohdalla kurjuus vain kärjistyi.
Jeltsinin suosiota söi entisestään venäläisjoukkojen tunkeutuminen itsenäiseksi pyrkivään Tshetsheniaan joulukuussa 1994 ja uudelleen syksyllä 1999. Taisteluissa kuoli tuhansia siviilejä ja sadattuhannet joutuivat pakenemaan kodeistaan.
Sairauskierre alkoi
Jeltsin kärsi pitkään sydänvaivoista, ja hän kertoikin myöhemmin saaneensa valtakautensa aikana viisi sydänkohtausta. Vuonna 1996 hänelle tehtiin moninkertainen sydämen ohitusleikkaus. Leikkauksen jälkeen alkoi kuitenkin erilaisten vaivojen ja sairauksien kierre.
Hän oli toistuvasti sairaalassa ja joutui myös peruuttamaan julkisia esiintymisiään.
Myös hänen alkoholinkäyttönsä herätti huomiota. Muun muassa Berliinissä vuonna 1994 hän juomista virkistäytyneenä riisti äkillisesti itselleen tahtipuikon ja ryhtyi johtamaan sotilasorkesteria.
Jeltsin ilmoitti yllättäen vuosituhannen vaihteessa eroavansa tehtävästään ennenaikaisesti ja luovuttavansa vallan Vladimir Putinille.
Lähteet: Reuters, AFP, BBC
