Ennaltaehkäisevät iskut kuuluvat Venäjän sotilasoppiin. Olisi vaarallista turvautua niihin.
Venäjän johdolla on katastrofiin päättyneen Beslanin koulukaappauksen jälkeen suuri tarve tehdä jotakin, mikä edes näyttäisi tehokkaalta toiminnalta terrorismia vastaan. Asevoimien komentaja Juri Balujevski ilmoitti keskiviikkona, että Venäjä varaa itselleen oikeuden tehdä ennaltaehkäiseviä iskuja terroristien tukikohtiin missä tahansa.
Tässä ei sinänsä ole uutta. Puolustusministeri Sergei Ivanov kuvaili samantapaisesti Venäjälle laadittua sotilasoppia jo pari vuotta sitten. Uusi terrori-isku vain antaa puheille uutta painoarvoa.
Venäjä katsoo suurvaltana voivansa ottaa terrorismin vastaisessa sodassa oikeuden samalla tavoin omiin käsiinsä kuin Yhdysvallat on tehnyt etenkin presidentti George W. Bushin kaudella. Tämä ajatus on kansainvälisoikeudellisesti kyseenalainen. Afganistanin sodalle löytyi perusteet ja myös kansainvälinen hyväksyntä. Irakin sodassa perusteet ovat romahtaneet yksi toisensa jälkeen. Sodassa ylitettiin juuri tuhannen kaatuneen amerikkalaisen rajapyykki ilman että mikään ratkaisu olisi näköpiirissä.
Balujevskin ilmoituksessa on uutta ja hälyttävää se, että mikä aiemmin on ollut paperilla teoreettisena hahmotelmana, saattaa nykytilanteessa päätyä myös todellisuudeksi. Venäjän puheet toiminnasta missä päin maailmaa tahansa ovat sinänsä sanahelinää. Sen asevoimien iskukyky ei riitä alkuunkaan samanlaisiin operaatioihin kuin Yhdysvalloilla, joka todella voi iskeä minne tahansa. Käytännössä kysymys on Kaukasuksesta ja Keski-Aasiasta eli Venäjän takapihasta. Erityisesti Georgiassa voi olla syytä tuntea epävarmuutta.
Koulukaappauksen jälkeen Venäjän liipaisinsormi on herkistynyt. On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että jostain löytyisi terroristileiri, joka olisi "siististi" tuhottavissa. Jos selkeitä kohteita olisi olemassa, Venäjä olisi luultavasti toiminut jo aiemmin.
Viime vuosina ja vuosikymmeninä, Afganistanista Tshetsheniaan, Venäjän sotilasoperaatioita on leimannut huono valmistelu, puutteellinen koulutus ja joukkojen holtiton tulivoiman käyttö. Nuorukaisia on heitetty kylmiltään mahdottomiin tehtäviin, tunnetuin surkein tuloksin.
Jos sotilasoppia ennaltaehkäisevistä iskuista aiotaan näillä menetelmillä toteuttaa, on suuri vaara, että tilanne riistäytyy käsistä. Etniset kiistat, uskonnollinen kiihko, valtiolliset riidat, Yhdysvaltain ja Venäjän kilpajuoksu alueen öljyvarojen valvonnasta ja terrorismi ovat esimerkkejä Kaukasuksen jännitteistä. Tshetshenian sisällissota on jo levinnyt väkivaltana naapurialueille, ja jos Venäjä aikoo iskeä johonkin yli valtiollisten rajojen, bensiiniä heitetään liekkeihin.
Yksi koulukaapparien motiiveista ilmeisesti oli lietsoa sotaa Kaukasuksella, ja nyt Venäjä on tarttumassa syöttiin. Samaan syöttiin tarttui myös Bush Irakissa. Presidentti Vladimir Putinin asema on heikentynyt, ja hänellä on kova paine näyttää tehokkaalta.
Voidakseen keskittyä todellisiin terroristeihin Venäjän tulisi kaikin keinoin koettaa vähentää alueen muita jännitteitä. Asevoimien komentajan esittelemä toimintatapa on jo sinänsä kyseenalainen mille tahansa valtiolle, ja siihen turvautuminen Kaukasuksella veisi aluetta kohti entistäkin suurempaa kriisiä.
Lisäksi on sietämätöntä, jos valtio toisensa jälkeen alkaa ottaa oikeudekseen iskeä missä vain "ennaltaehkäisevästi". Tiedustelutiedot Irakin sodan alla olivat puuta heinää, ja muutkin sodat voivat alkaa pelkkien väärien luulojen vuoksi.