kyosti.karvonen@kaleva.fi
Presidentti Dmitri Medvedevin viime perjantaina hyväksymä Venäjän uusi sotilasdoktriini on kuin nostalginen leyhähdys kylmän sodan ajoilta.
Nato, tuo vanha vihtahousu, on näemmä yhä Venäjän suurin sotilaallinen uhka. Kavala Nato hamuaa globaalia roolia ja hiipii yhä lähemmäksi Venäjän rajoja.
Nato myös yrittää horjuttaa tilannetta "joissakin valtioissa ja joillakin alueilla". Tämä on mutkikas viittaus Venäjän lähialueisiin, joissa on koettu erivärisiä vallankumouksia. No, ainakin Ukrainassa Nato näyttäisi epäonnistuneen!
Madonluvuista Natolle on tullut turvallisuudestaan suorastaan hysteerisesti huolehtivalle Venäjälle sylkykuppi, jota kohti klimppi lentää tavan vuoksi.
Nato nostetaan doktriinissa jopa isommaksi möröksi kuin aiemmissa opeissa. Tämä ei silti tarkoita, että Venäjä kokisi Naton uhan kasvaneen.
Jos näin olisi, Venäjä totta kai vahvistaisi läntistä puolustustaan. Tästä ei ole merkkejä. Päinvastoin Venäjä purkaa nimenomaan Natoa vastaan tarkoitettua massiivista kenttäarmeijaansa ja on pannut eläkkeelle valtaosan vanhan polven kenraaleista, joilla Nato-angsti on verissä. Samaan syssyyn ei sentään voi vaihtaa vielä päävihollista.
Sotaan tarvitaan tunnetusti vähintään kaksi. Venäjän papereissa Nato, ja Yhdysvallat, on mahdollinen vihollinen kun taas Yhdysvaltojen ja Naton papereissa Venäjä ei ole sellainen. Jompikumpi huijaa, tai sitten molemmat.
Vihollinen voi näemmä myös vaihtua ystäväksi. Medvedevin siipien suojassa työskentelevä INSOR-niminen think tank julkisti samaten viime viikolla raportin Venäjän toivottavasta tulevaisuudesta. Raportin mukaan tuleva Venäjä on kypsä demokraattinen valtio, josta tulee Naton täysjäsen.
Se siitä viholliskuvasta.
Ristiin sotaopin kanssa käy sekin, että mahdollisen vihollisen riveihin kuuluva valtio myy vastapuolelle tappotyökaluja. Nato-maa Ranska aikoo myydä Venäjälle ainakin yhden viimeistä huutoa olevan Mistral-luokan maihinnousualuksen, á noin 550 miljoonaa euroa. Toteutuessaan kauppa olisi laatuaan ensimmäinen Nato-maan ja Venäjän välillä.
Yhdysvallat on kyllä nikotellut kaupalle, mutta ei voine estää sitä. Kovimmat vastalauseet ovat kuuluneet Georgiasta. Ei ihme, sillä Venäjän laivaston komentaja Vladimir Visotski sanoi äsken, että jos aluksia olisi ollut käytössä 2008, Venäjä olisi kukistanut Georgian 40 minuutissa.
Kovan Nato-kuoren alla Venäjän sotilasopissa on pehmenemisen merkkejä. Venäjä luopui 1993 Neuvostoliiton kainostelusta ja ilmoitti olevansa valmis käyttämään ydinaseita ensimmäisenä. Nyt ensikäytön kynnystä on nostettu maininnalla, että niin tehdään, jos valtion olemassaolo on uhattuna. Jostakin syystä oppiin on kirjattu ensi kertaa, että ydinaseiden käytöstä päättää presidentti.
Tärkeää on sekin, mitä asiakirjasta ei löydy. Venäjän haukat puhuivat pitkin talvea, että sotilasoppiin tulisi maininta ennalta ehkäisevästä iskusta. Puuttuminen ei toki merkitse mitään, koska se saattaa hyvinkin löytyä samaan aikaan hyväksytystä salaisesta ydinasestrategiasta. Maininta saattaa puuttua kyllä siksikin, ettei Venäjällä olisi ainakaan vielä riittävää sotilaallista kykyä ennalta ehkäisevään iskuun. Ehkäisevä isku tuli tunnetuksi, kun ex-presidentti George W. Bush otti sen Yhdysvaltain oman käden oikeudeksi Irakissa.
Venäjän ja Suomen Nato-kuvat ovat jotensakin samasta puusta veistettyjä. Suomelle Nato ei ole sentään vihollinen, mutta mörkö kumminkin.