Venäjä on käynnistänyt Ukrainaa vastaan jälleen kerran kummallisen sotilaallisen näytelmän, jossa totuudesta ei ole varmuutta.
Venäjän turvallisuuspalvelu FSB on ilmoittanut pidättäneensä osan Krimille tunkeutuneesta terroristiryhmästä lähellä Ukrainan rajaa viikko sitten. FSB:n mukaan jokainen kiinni otetuista olisi ukrainalainen ja yksi työskentelisi Ukrainan tiedustelupalvelussa. Ryhmän tarkoitus oli iskeä sen mukaan Krimin sähkön- ja öljynjakeluun.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on saanut aiheen syyttää Ukrainaa terrorismista ja uhata sitä rankaisulla.
FSB on kertonut taistelleensa asein ukrainalaisia terroristeja vastaan. FSB:n kuvausten perusteella molemmilla osapuolilla olisi myös kuolonuhreja.
Väitetyt tapahtumat ihmetyttävät. Alueen tuntumassa olevat Ety-järjestön tarkkailijat eivät ole havainneet laukaustenvaihtoa mainittuna aikana. Venäjä ei ole kovien puheiden lisäksi esittänyt minkäänlaisia todisteita ampumisesta tai uhreista, vaikka Ukrainan edustaja pyysi niitä YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa.
Mikäli todisteita on olemassa, Venäjän olisi syytä esittää ne mitä pikimmin. Vasta uskottavien todisteiden avulla kansainvälinen yhteisö pystyy päättelemään, onko kyseessä tapahtunut tosiasia. Sen luulisi olevan myös Venäjän etu.
Ilman todisteita herää epäilys tarkoituksellisesta lavastuksesta, jolla Venäjä saisi tekosyyn lisätä sotilaallista hallintaa epävakaalla alueella.
Toiseksi vaihtoehdoksi on esitetty paikallista aktivismia eli Krimillä asuvien vähemmistöjen turhautumista venäläiskomentoon. Putin kääntäisi Krimin sisäisen iskun päälaelleen syyttämällä ukrainalaisia.
Ukrainalaisten ryhmittymien suunnittelema terrori-iskun on toki mahdollinen, mutta miksi Ukraina haluaisi käyttää Krimillä terrori-iskuja?
Terrori ei kohenna Ukrainan mainetta kenenkään silmissä vaan päinvastoin heikentäisi sen asemaa kansanvälisesti. Ukraina tuskin haluaa menettää tukijoitaan turvautumalla arveluttaviin keinoihin.
Krimin niemimaan venäläishallintaa iskuilla ei myöskään horjuteta. Tämän Ukrainan hallitus tietää.
Venäjä pelaa taas vaarallista peliä uhoamalla, että Ukrainan hallitus on terrori-iskujen takana. Putinin kansansuosio kotimaassa varmasti kasvaa, mutta seuraukset voivat olla vakavat, jos sotatoimia aletaan perustella tekaistuin syin. Ne heijastuvat laajalle kansainväliseen politiikkaan. Kriisin syveneminen romuttaisi Minskin rauhansuunnitelman.
Vastakkainasettelun kiihtymisen suuntaan ollaan valitettavasti menossa. Venäjä on kiristänyt turvatoimiaan Krimillä ja tuonut sinne lisää sotilasjoukkoja. Ukraina on asettanut asevoimansa hälytystilaan maan itä- ja eteläosissa.
Venäjä voi käyttää tilannetta hyväkseen kahdella tavalla: kaappaamalla kapinallisten hallitseman Itä-Ukrainan eli Novorossijan itselleen sotavoimin ja samalla hidastamalla Ukrainan pääsyä taloudellisesti jaloilleen.
Pääkirjoitus