Venäjä ei käy nyt täysimittaista sotaa Pohjois-Kaukasiassa. Se ei silti tarkoita, että ääri-islamilaisuuden ja sosiaalisten ongelmien riivaama alue olisi Venäjän hallinnassa.
Tuorein todiste tästä tuli maanantaina, kun terrori-isku Venäjän vilkkaimmalla lentokentällä Domodedovossa Moskovan lähellä vaati 35 kuolonuhria. Epäilyt iskun tekijöistä kohdistuvat Venäjällä totta kai Pohjois-Kaukasiaan.
Avoimen sodan tilalle on tullut terrori, johon heikentynytkin vastustaja pystyy. Terrorismin perusstrategia on iskeä yllättäen vastapuolen heikkoihin kohtiin, joissa ihmisuhrien määrä nousee sietämättömäksi ja julkisuus maksimaaliseksi.
Venäjä on länsimaihin verrattuna onnistunut kehnosti terroritekojen ennaltaehkäisyssä. Venäjän turvallisuusviranomaisten sanotaan saaneen tietoja tulevasta iskusta viikko etukäteen. Niitä vain ei osattu hyödyntää.
Venäjä vastannee lentokenttäiskuun tiukentamalla julkisten paikkojen turvatoimia ja kiristämällä otettaan Pohjois-Kaukasiassa. Samalla epäluulot ei-venäläisiä kohtaan vain kasvavat. Niistä saatiin esimakua äsken Moskovassa nähdyissä etnisissä yhteenotoissa.
Venäjällä pidetään duuman vaalit joulukuussa ja pian sen perään presidentinvaalit. Jo yksin niiden takia Kremliltä on tuskin odotettavissa muuta kuin kovempia otteita. Se taas tarkoittaa, että terrorin kierre uhkaa vain jatkua.
Suurvaltana Venäjä ei halua miettiä uusiksi strategiaansa, jolla Pohjois-Kaukasian levottomuuspesäkettä on yritetty tuloksetta purkaa. Jos uusia iskuja tulee pian, kova linja varmasti vahvistuu Venäjän johdossa. Se tarkoittanee myös Vladimir Putinin paluuta presidentiksi.