Helsinki Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki aloitti marraskuussa Venäjälle suunnatun Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuusrahaston. Tänä vuonna markkinoille lasketaan myös ensi kertaa ulkomaisia pitkäaikaisia ruplalainoja, ennakoi EBRD:n pääjohtaja Jean Lemierre maanantaina Helsingissä.
"Englantilaiset tekevät eron hyvien ja huonojen riskien välillä. Venäjä on hyvä riski", pääjohtaja Lemierre vakuutti. "Alueella on hyviä mahdollisuuksia."
EBRD tukee Venäjän kehitystä, kun se pyrkii jatkossa tukemaan rahoitusta ruplissa. "Kehitämme ruplarahoitusta ottamalla pois vaihtoriskin", Lemierre lupasi pankkinsa laskevan vielä tänä vuonna markkinoille pitkäaikaisia ruplavelkakirjoja.
"Tämä on selvä suuntaus, kunnallisuus ja rahoitus alueen valuutassa." Lemierre aikoo kohentaa uudistuksella venäläisten kuntien asemaa niiden yrittäessä parantaa asukkaidensa elämän laatua. Lisäksi velkakirjoja tarvitaan rakentamaan terveet rahoitusmarkkinat Venäjällä.
Duuma on Lemierren mukaan vastikään säätänyt lain, jolla poistetaan velkakirjoilta tekniset esteet.
Lemierren mukaan hänen pankkinsa toiminta on ylipäänsä muuttunut: "Muutamme enemmän kaakon ja Venäjän suuntaan." Samalla hän kiitti Suomen antamaa tukea asiassa.
Suomalaiset yritykset ovat suhteellisesti enemmän mukana itähankkeissa kuin Suomen valtion rahoitus antaisi aavistaa, viittasi myös valtiovarainministeri Sauli Niinistö.
Avainhanke Pietarissa
Osoituksena hyvästä yhteistyöstä on vauhdikkaasti startannut ympäristökumppanuusrahasto. Kyseessä on Lemierren aloite, jota pääministeri Paavo Lipponen on tukenut, niin että mukaan on saatu rahastoon osallistuvien maiden ja komission lisäksi myös valmisteluiden kannalta tärkeät tahot, kuten Maailmanpankki ja Euroopan investointipankki.
Varoja rahastossa on nyt kaikkiaan 100-200 miljoonaa euroa ja summa kasvaa koko ajan, Lemierre vakuutti.
Esimerkiksi avainprojektiin Pietarin Luoteiseen jätevedenpuhdistamoon on varattu 40 miljoonaa euroa. Suurhanke saataneen liikkeelle kuukauden sisällä. Pietarin lisäksi uusia kohteita työstetään parhaillaan myös Kaliningradissa, missä investoidaan kaukolämpöön.
Lemierre painotti, että EBRD työskentelee pääosin yksityisen sektorin kanssa. Rahoitusriski taas jakautuu kolmanneksen osuuksilla yrityksen, EBRD:n ja venäläisen osapuolen kesken.
Tärkeänä tavoitteena on myös pk-yrityskannan aikaansaaminen, Lemierre painotti. "Hyviä, keskikokoisia yrityksiä ei vielä ole tarpeeksi." Niille tarvitaan jatkossa sekä lainoja että takuita.
Tosin esimerkiksi ympäristökumppanuusrahaston hankkeisiin on toistaiseksi ollut vaatimuksena se, että yrityksellä on laittaa likoon omaa rahoitusta 5 miljoonaa euroa.
Mutta pohjustukseksi yrityksille on tarjolla myös lahjavaroja suunnittelua ja kehitystyötä varten. Niitä on toistaiseksi myönnetty selvästi enemmän. "Pipelinessä on hankkeita 123 miljoonan euron edestä", kuvailee EBRD:n johtokunnan varajäsen Rauli Suikkanen.
Myös Keski-Euroopan rakenteiden kohentaminen jatkuu perinteiseen tapaan vahvana. Lemierre totesi uudistustarpeiden aiheuttavan EU:n tulevissa jäsenmaissa paineita: "Mutta vähennämme verotusta koskevia paineita investoimalla ja luomalla uusia aktiviteetteja."
"Alue on erittäin hyvä investoinneille, kun verrataan sitä muihin alueisiin maailmassa", Lemierre vakuutti tulokkaista.
Kuitenkin jo kolmannes EBRD:n investoinneista on nyt suunnattu Venäjälle. Loppu kolmannes taas tulee Keski-Euroopan hyväksi ja loput niin sanottujen aikaisessa vaiheessa tai välivaiheessa olevien maiden hyväksi, kuten Balkanin valtioille, Ukrainalle tai Bulgarialle.