Helsinki Venäjän pääministerin Vladimir Putinin keskiviikkoiseen Suomen vierailuun ei kannata ladata suuria konkreettisia odotuksia, sanoo Aleksanteri-instituutin johtaja ja Venäjän politiikan asiantuntija Markku Kivinen.
Putinin ja pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) keskusteluissa nousevat esiin vanhat pitkittyneet kysymykset, muun muassa puutullit.
"Jos puutullikiistassa päästäisiin eteenpäin, se olisi melkoinen yllätys", Kivinen toteaa.
Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin reilun kuukauden takaisen Suomen vierailun alla hallitukselta tuli erityinen Venäjä-ohjelma. Siihen Kivinen perää pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitukselta nyt konkretiaa: Suomen tulee ottaa aktiivisempi rooli suhteessaan Venäjään.
"Hallituksen Venäjä-ohjelma on tärkeä poliittinen ele, mutta ohjelman konkreettiset johtopäätökset ovat vähäisempiä. Ohjelmaa pitää jatkaa, konkretisoida, sekä miettiä isojen aloitteiden mahdollisuuksia". Kivinen sanoo.
Vaikka Suomen ja Venäjän suhteet ovat hyvät, ei meillä Kivisen mukaan ole mitään erityissuhdetta Venäjään. Kaupassakaan ei ole etulyöntiasemaa. "Se menetettiin osittain sen takia, ettei ostettu 1990-luvulla Venäjän kaikkia suuria puunjalostuskeskuksia kun mahdollisuus oli."
Kivisen mielestä Suomen pitäisi pystyä talouslaman ja puunjalostusteollisuuden kurjan tilan vuoksi rakentamaan pitkän tähtäimen strategia Venäjän puunjalostusteollisuuteen.
"Se on ratkaiseva kysymys koko itäisen Suomen puunjalostusteollisuuden säilymisen kannalta. Tämä ei kuitenkaan ole hallituksen, vaan yritysten päätettävissä."
Kaasuputkea
ei voi koplata
Europarlamentaarikko Ville Itälä (kok.) on vaatinut Vanhasta esittämään Putinille tiukkaa koplausvaatimusta; Itämeren kaasuputkelle annetaan lupa, mikäli Venäjä sitoutuu Itämeren suojeluun.
Kuvitelma, että Itämeren suojelu voitaisiin myydä venäläisille kaasuputken hintana on Kivisen mielestä kuolleena syntynyt ajatus.
"En usko, että Suomi pystyy sellaista Venäjälle esittämään. Itämeren suojelun täytyy tapahtua yhteisymmärryksen hengessä. Koplaukset ovat politiikassa ylipäätänsä huonoa politiikkaa"
Kivisen mukaan EU:n pitää ensin saada keskitettyä oma Itämeri-ohjelmansa selkeästi ympäristökysymyksiin, laittaa ohjelman toimeenpano seurantaelimineen kunnolla käyntiin ja yhdistää hankkeeseen julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan toimijat.
"Tällaiseen Venäjä varmasti saataisiin mukaan."
Pelkkä EU-kehys
riittämätön
Presidentti Medvedev tarjosi vierailullaan Suomelle mahdollisuutta olla aktiivinen toimija Euroopan uusissa turvallisuusjärjestelyissä.
"Dialogi siitä on jäänyt aika lailla jumiin. Kulissien takana kyllä puhutaan, mutta ei ole päästy erityisen hyvin eteenpäin. Ei saisi ampua alas aloitteita, joilla Venäjä yrittää tulla mukaan eurooppalaiseen turvallisuusarkkitehtuuriin. Kannattaisi neuvotella ja katsoa mitä niistä on saatavissa irti", Kivinen sanoo.
Hän muistuttaa, että EU:n ja Venäjän suhteet ovat pitkään olleet jonkinasteisessa pysähtyneessä tilassa. Tämänkin vuoksi Suomi tarvitsee omaa ja konkreettista Venäjä-politiikkaa.
"Neuvotteluja käydään EU:n ja Venäjän välillä, mutta suurissa kysymyksissä ei ole päästy yksimielisyyteen ja eteenpäin. Ei ole mitään vipua, jolla EU voisi vääntää Venäjää johonkin suuntaan."
Monet Venäjään liittyvät haasteet ovat turvallisuus- ja yhteiskuntapoliittisesti Euroopan kohtalonkysymyksiä, Kivinen huomauttaa ja lisää: "EU ei ole ulkopoliittisesti niin merkittävä tekijä kuin Suomessa kuvitellaan."
Kivisen mukaan Venäjän kanssa kannattaa olla äärimmäisen konkreettinen ja realistinen, mikä on ollutkin Suomen tapa suhtautua asioihin.