Tämä on neljäs osa Kalevan ilmastosarjaa. Edelliset osat on julkaistu 8.12., 21.12. ja 30.12.
Kasvihuonekaasujen rajoittamisesta sovittu Kioton sopimus tarjoaa maille mahdollisuuden ostaa ja myydä kasvihuonekaasupäästöjä tarpeidensa mukaan. Järjestelyllä yritetään suunnata investoinnit päästöjen pienentämiseksi kohteisiin, joista on tehokkaimmat tulokset päästöjen vähentämiseksi.
Kehittyvien talouksien tehottomissa tuotanto- ja energiajärjestelmissä on yleensä mahdollisuuksia tehdä pajon suurempia päästöleikkauksia samalla rahalla kuin kehittyneiden maiden järjestelmissä.
Päästökauppa antaa kehittyville maille mahdollisuuden saada investointirahaa tehokkuus- ja energiansäästöinvestointeihin. Ne voivat rahoittaa hankkeet myymällä säästyvät päästöoikeudet päästömarkkinoilla.
Kioton sopimuksen päästöjen rajaksi on asetettu vuoden 1990 vuoden päästötaso. Osallistujamaiden pitäisi pyrkiä pääsemään tämän vuoden päästömäärään. Tämän rajan yli menevistä päästöistä ne joutuvat maksamaan ostamalla päästöoikeuksia päästömarkkinoilla.
Päästömarkkinoilta
rahaa investointeihin
Venäjällä on suuret mahdollisuudet päästökaupassa, koska sillä on paljon "ylimääräisiä kasvihuonekaasupäästöjä" myytäväksi Kioton sopimuksen luomilla päästömarkkinoilla.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän savupiipputeollisuus ja päästötaso romahtivat, eivätkä ole vielä palautuneet lähelläkään vuoden 1990 tasoa.
Vuonna 2004 Kioton sopimuksen allekirjoittaneen Venäjän kasvihuonekaasupäästöt ovat vielä 27 prosenttia alempana päästörajaksi asetettua vuoden 1990 tasoa.
Noin kolmasosan päästöylijäämästä Venäjä on päättänyt muuttaa energiansäästöinvestoinneiksi omaan talouteensa. Kioton sopimuksen mukaan Venäjällä on mahdollisuus myydä näitä päästöjä päästömarkkinoilla ja suunnata saatavat rahat yritysten kasvihuonekaasujapäästöjä pienentäviin hankkeisiin.
Yrityksille
ilmaista rahaa
Yrityksille tämä on käytännössä ilmaista investointirahaa esimerkiksi energiansäästöhankkeisiin. Hankkeiden pitää vähentää päästöjä yhtä paljon kuin Venäjän valtio myy päästövaltuuksiaan päästömarkkinoille.
Näitä Kioton sopimuksen puitteissa toteutettavia hankkeita kutsutaan yhteistoteutus- eli joint implementation-hankkeiksi.
Venäjällä on tällä hetkellä hyväksymiskierroksen loppuvaiheessa 29 yhteistoteutushanketta. Ne ovat noin kolmen kuukauden sisällä menossa lopullisen päätöksen tekevän valtion komitean ratkaistavaksi Venäjän talousministeriössä.
Toteutuessaan hankkeet vähentävät Venäjän hiilidioksidipäästöjä 80 miljoonaa tonnia. Tämän lisäksi Venäjällä on sata hanketta valmisteluvaiheessa.
Nämä hankkeet voivat vähentää Venäjän kasvihuonepäästöjä noin 200 miljoonalla tonnilla. Tämä vastaa noin kahden miljardin euron arvosta päästöoikeuksia.
Pääasiassa kysymys on venäläisten yritysten hankkeista, esimerkiksi energiaa säästävien tuotantomenetelmien käyttöönotosta, tuotantoprosessien yhteydessä syntyvän energian talteenotosta ja käytöstä tai tuotantolaitosten oman energiantuotannon tehostamisesta.
Venäjän hallitus on asettanut päästöalennusten ylärajaksi yhteistoteutusjärjestelmän avulla 300 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.
Päästöalennukset pitää toteuttaa Kioton sopimuksen ensimmäisellä sopimuskaudella vuosina 2008-2012.