"Venäjä arvostaa kahdenvälisiä suhteita myös taloudessa, ja niihin Suomen kannattaa panostaa nyt tosissaan", muistuttaa Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran uuden Venäjä-ohjelman johtaja Maaret Heiskari.
Hän kertoo, että Suomen ja Venäjän välinen kauppa on taas hyvässä vedossa. Suomen viennissä Venäjä on noussut kolmoseksi ja tuonnissa Suomeen Venäjä on kohonnut jo kakkossijalle. Heiskarin mukaan ei mene monta vuotta, kun Venäjä on kohonnut ykköseksi sekä viennissä että tuonnissa.
"Taloudessa meillä on molemminpuolinen riippuvuus. Suomen metsäteollisuus tarvitsee tuontipuuta ja myös energiastamme hyvin merkittävä osa tulee Venäjältä. Venäjä tuo lähes kaikki sähkö- ja elektroniikkateollisuuden laitteet Suomesta tai Suomen kautta," selvittää Heiskari.
Heiskari tuntee hyvin Venäjän talouden ja sen päättäjät, sillä hän johti Suomalais-venäläisen kauppakamarin Moskovan edustustoa lähes kuusi vuotta ennen vuodenvaihteessa tapahtunutta siirtymistään Sitraan. Hän on asunut Moskovassa kaikkiaan yli kymmenen vuotta.
Venäjä lähestyy
länttä
Venäjä kuroo Heiskarin mukaan tosissaan kiinni lännen teollista etumatkaa ja rakentaa suhteitaan Maailman kauppajärjestöön WTO:hon ja Euroopan unioniin. Venäjän WTO-jäsenyyden arvioidaan toteutuvan parin vuoden kuluessa.
Venäjä halua päästä myös osaksi EU:n talousaluetta.
"WTO-jäsenyys selventää ja yksinkertaistaa paljon Venäjän kauppasuhteita, muun muassa maan sisäiset kaksoistariffit poistuvat. Ulkomaisilla yrityksillä on esimerkiksi korkeammat kuljetusmaksut Venäjän rautateillä."
Heiskari uskoo, että lainsäädäntö menee Venäjällä koko ajan parempaan suuntaan. Suomen Itärajan kilometrien mittaiset rekkajonot johtuvat Heiskarin mukaan juuri lainsäädännön kehittymättömyydestä.
Liiketoimintaa säätelevät ylimpänä kansainväliset sopimukset, sitten tulevat Venäjän federaation lait ja lopulta alueen tai kaupungin omat lait. Sekään ei vielä riitä, sillä esimerkiksi tullipiirit voivat antaa omia paikallisia asetuksiaan.
"Tulli on hyvä esimerkki. Sieltä tulee paljon asetuksia, kun lakia ei ole. Siitä kaikesta seuraa sekaannuksia, jotka näkyvät selvimmin juuri raja-asemilla."
Sitra haluaa Venäjä-ohjelmallaan tasoittaa erityisesti pienten ja keskisuurten suomalaisyritysten pääsyä Venäjän markkinoille. Isoilla on rahkeita toimia yksinkin.
"Venäjällä on jopa erinomaiset mahdollisuudet suomalaisyritysten alihankintatöille. Venäjä on Suomea lähellä, se on etu jota muilla EU-mailla ei ole. Venäjällä koulutustaso on erittäin korkea ja siellä osataan myös käden taidot. Lisäksi venäläiset ajattelevat, että juuri suomalaisten kanssa on helppo toimia", painottaa Heiskari.
Hän sanoo, että Pietarin alueella yritys saa 250 euron kuukausipalkalla hyvän teollisen työntekijän.
Heiskari myöntää, että Venäjän talouden infrastruktuuri, tiet, viestiyhteydet ja muut yrityspalvelut ovat heikossa kunnossa neuvostotalouden jäljiltä.
"Laadun valvontaan pitää sijoittaa. Neuvostoliitossa määrä oli usein tärkeämpi kuin laatu. Nyt ajattelu on muuttunut, esimerkiksi öljyteollisuudessa standardit ja laatukriteerit ovat samat kuin amerikkalaisilla. Se taas johtuu siitä, että amerikkalaiset poraavat venäläisten kanssa yhdessä öljyä Siperiassa."
Suomalaisilla
kotiläksyt tekemättä
Heiskari painottaa, että investointisuojasopimuksen puute ei ole kovin suuri riski Venäjä-investoinneissa.
"Moskovan vuosinani näin, kuinka heppoisin eväin suomalaiset lähtevät Venäjän markkinoille. Liiketoimintastrategia puuttui monelta yritykseltä. Suomalaiset yrittäjät ovat olleet myös liian sinisilmäisiä: venäläinen partneri on voinut varastaa tuotemerkin, jos kirjallista sopimusta ei ole ollut."
Heiskarin mukaan pikavoittojen ajat Venäjällä ovat ohi. Kaupankäynti on siellä pitkäjänteistä raakaa työtä.
"Suomalaiset uskovat liian usein, että hyvä tuote puhuu puolestaan. Jos joskus on niin ollut, ei ole enää, sillä muistakin maista tulee hyviä tuotteita. Saksan vientituotteet ovat tällä hetkellä hyvin edustettuina Venäjällä. Saksan valtio takaa kaikki vientitoimitukset Venäjälle. Suomen valtio ei pysty siihen, mutta Suomen yritysten kannattaa verkottua, jotta riski pienenee. Silloin suomalainen yritys voi ottaa vastaan myös ison tilauksen", Heiskari arvioi.