Terrorismi ja taistelu sitä vastaan liitetään useimmiten Yhdysvaltoihin kohdistuviin iskuihin ja sen käymään globaaliin terrorismikamppailuun. Tuhoisat itsemurhapommi-iskut Moskovan metrossa maanantaina olivat uusi muistutus siitä, että terrorismi on mitä suurimmassa määrin myös Venäjän vitsaus.
Ydinasesuurvaltojen terrorismiongelmissa on yksi periaatteellinen ero. Yhdysvallat ottaa ja antaa iskuja enemmänkin globaalin roolinsa kuin sisäisten tapahtumiensa takia. Venäjän terrorismiongelmat kumpuavat sen sijaan sisältä päin.
Kahteen metrojunaan pahimpaan aamuruuhkaan ajoitetut räjäytykset ovat mitä ilmeisimmin Pohjois-Kaukasiassa toimivien islamistiryhmien työtä. Niiden tekemiksi, syystä tai syyttä, epäiltyjä iskuja on toteutunut tasaiseen tahtiin 1990-luvulta eli siitä lähtien kun Venäjä alkoi panna kuriin kapinallista Tshetsheniaa. Sittemmin levottomuudet ovat levinneet myös sen naapureihin Ingushiaan ja Dagestaniin.
Venäjän kovien otteiden politiikka henkilöityy Kremlin nykyjohdosta etenkin pääministeri Vladimir Putiniin. Hänestä tuli presidentti jo edesmenneen edeltäjänsä Boris Jeltsinin aloittaman ensimmäisen Tshetshenian sodan alkuunsa nostaman kansansuosion aallonharjalla.
Putinin seuraaja Dmitri Medvedev on Putinin kovan politiikan panttivanki. Presidentillä ei ole voimaa muuttaa linjaa niin kauan kuin Putin pääministerinä on Venäjän tosiasiallinen vahva mies. Kumpikaan ei sitä paitsi voi ainakaan heti veristen iskujen jälkeen näyttää pehmeältä terrorismin edessä. Vaikka uskottavaa oppositiota ei olekaan, nykyjohdon asemat ovat muutenkin heikentyneet Venäjää pahasti rassaavan talouslaman takia. Medvedevin ilmoitus terrorismin kitkennästä on paitsi yllättämätön myös epäuskottava. Runsaat kuolonuhrit takaavat kyllä sen, että kansalaiset kannattavat ja vaativat johdolta kovia otteita terrorismia vastaan.
Vaikka Venäjä onkin ainakin näennäisesti rauhoittanut Tshetshenian pääkaupungin Groznyn, se ei ole suinkaan saanut ääriryhmiä nitistetyksi. Moskovan metropommit osoittivat tämän. Niin kauan kuin terroristiryhmät pystyvät toimimaan Venäjän sisällä, niistä on käytännössä mahdotonta tehdä loppua. Ja niin kauan kun kova linja jatkuu, Venäjä niittää siitä aika ajoin satoa. Suurin kysymys uusien iskujen jälkeen kuuluu, aloittaako Venäjä taas näyttävät sotatoimet Pohjois-Kaukasiassa. Ne sopisivat Venäjän Georgian sodassa näyttämään voimapolitiikkaan, mutta sellainen puree huonosti terrorismia vastaan.
paakirjoitus@kaleva.fi