Väestökadosta kärsivä Venäjä rohkaisee lapsentekoon uusin tukitoimin. Valtio maksaa toisesta lapsesta 250 000 ruplan eli noin 7 400 euron äitiyspääoman.
Summa kuulostaa miltei lottovoitolta venäläisperheiden arjessa. Keskipalkka on vain 360 euroa, Karjalan kaltaisilla syrjäseuduilla ihmiset tulevat toimeen puolella, jopa kolmanneksella siitä.
Äitiyspääomaa ei kuitenkaan anneta käteisenä vaan se on sijoitettava lapsen koulutukseen, perheen asunto-olojen kohentamiseen tai äidin eläkkeen kartuttamiseen. Rahat saa käyttöön aikaisintaan lapsen täytettyä kolme vuotta.
Valtion kannustus tuottaa tulosta. Neljä naista hymyilee onnellisina petroskoilaisessa synnytyssairaalassa Venäjän Karjalassa.
Heistä vain yksi on ensisynnyttäjä, kolme muuta saivat jo toisen lapsensa. Kaikkien vauvat ovat poikia.
"Emme me tehneet tätä rahan takia vaikka pääoma onkin ihan mukava summa. Käytämme sen lapsen koulutukseen. Mieheni halusi niin kovasti poikaa, ja tässä se nyt on", Svetlana Vatanen sanoo katsoen hellästi viereisessä pikkusängyssä tuhisevaa lastaan. Kostamuksessa asuvalla Svetlanalla ja hänen karjalaisella miehellään on jo 17-vuotias tytär. Svetlana on venäläiseksi synnyttäjäksi poikkeuksellisen iäkäs, 39-vuotias.
Venäjällä lapset tehdään yleensä 20-26 vuoden iässä.
"Uskallamme nyt synnyttää uutta elämää ja elää rauhallisin mielin lastemme tulevaisuuden suhteen. Venäjä kukoistaa vielä jonain päivänä kuten muutkin maat", Svetlana Vatanen vakuuttaa
Sertifikaateilla
turvaa äideille
Äitiyspääoma on osa niin sanottuihin kansallisiin ohjelmiin kuuluvia kannustimia, joiden avulla presidentti Vladimir Putin kovistelee venäläisiä lisääntymään.
Lisäksi liittovaltio maksaa jokaisesta uudesta lapsesta noin 8 000 ruplan (240 euroa) kertasumman. Asunto-ohjelmassa on omat tukimuotonsa lapsiperheille.
Myös 1,5 vuoden mittaisen äitiysloman palkkaa korotettiin vuoden alusta vähintään 40 prosenttiin kuukausiansiosta. Pienituloisten asemaa helpottamaan luotiin 1 500-3 800 ruplan (45-115 euroa) minimituki, joka esimerkiksi Sortavalan kaltaisilla matalapalkka-alueilla saattaa olla samansuuruinen kuin äidin kuukausipalkka.
Vuonna 2006 käyttöön otettiin "synnytyssertifikaatit", jotka on tarkoitettu säännöllisesti tarkastuksissa käyville odottaville naisille.
"Sertifikaatin saanut nainen voi valita asuinalueensa piirissä sairaalan, jossa hän haluaa synnyttää. Sairaala puolestaan saa sitä enemmän rahoitusta, mitä enemmän siellä on synnyttäjiä", kertoo synnytyssairaalan apulaisylilääkäri Svetlana Valdman Petroskoissa.
Hänen johtamansa sairaala on tienannut sertifikaateilla puolessa vuodessa viisi miljoonaa ruplaa (150 000 euroa).
Varat on käytetty palkkojen nostoon sekä laite- ja lääkehankintoihin. Esimerkiksi uudet keskoskaapit ovat pelastaneet monta lasta.
"Sertifikaattien tarkoituksena on lisätä äitien turvallisuuden tunnetta, mutta se on pakottanut myös sairaalat panostamaan hoitoon. Jos hoito on huonoa, rahaakaan ei tule", Valdman sanoo.
Syntyvyys lähtenyt
nousuun Karjalassa
Apulaisylilääkäri Svetlana Valdman uskoo uusien tukitoimien nostavan syntyvyyden nousuun koko Venäjällä. Noin 700 000 asukkaan Karjalan tasavallassa syntyi viime vuonna lähes 7 500 lasta, ja vauvojen määrä on ollut kasvussa jo kolmatta vuotta.
"Meidän sairaalassamme lapsia syntyy nyt 2 000 vuodessa kun vuonna 1991 määrä oli vain 1 300", Valdman kertoo.
Kokonaan eri asia on, riittääkö syntyvyyden nousu ratkaisemaan Venäjällä kohta 15 vuotta jatkuneen voimakkaan väestökadon. Väkiluku on supistunut 700 000:lla vuodessa, ja se oli vuoden alussa noin 142 miljoonaa. Nyt myös työikäinen väestö alkaa vähetä, mikä on seurausta 1980-1990-lukujen matalasta syntyvyydestä.
