Venäjä lupasi pa­laut­taa kaa­su­toi­mi­tuk­set

Venäjän ja Ukrainan farssimaisia piirteitä saanut kaasukiista näytti saavan lopultakin ratkaisunsa, kun kaasujätti Gazpromin varapääjohtaja Aleksandr Medvedev ilmoitti Brysselissä, että kaasutoimitukset Ukrainan kautta Eurooppaan alkavat tiistaiaamuna.

Kaasuputki lähellä Venäjän ja Ukrainan rajaa oli lumen peitossa sunnuntaina.
Kaasuputki lähellä Venäjän ja Ukrainan rajaa oli lumen peitossa sunnuntaina.
Kuva: SERGEI SUPINSKY

Venäjän ja Ukrainan farssimaisia piirteitä saanut kaasukiista näytti saavan lopultakin ratkaisunsa, kun kaasujätti Gazpromin varapääjohtaja Aleksandr Medvedev ilmoitti Brysselissä, että kaasutoimitukset Ukrainan kautta Eurooppaan alkavat tiistaiaamuna.

Eurooppalaisasiakkaat saavat kuitenkin vielä odottaa tovin kaasuvirran alkamista, sillä Gazpromin ja ukrainalaisen Naftogazin mukaan menee ainakin puolitoista vuorokautta ennen kuin kaasutoimitusten käynnistyminen näkyy asiakaspäässä.

Kaasusopimuksen allekirjoitusta edelsi pitkällinen kinastelu Ukrainaan ja Venäjälle lähetettävistä kaasuvalvojista ja sopimuksen sanamuodoista. Allekirjoitusta hidasti venäläisten mukaan se, että Ukraina lisäsi jo kertaalleen hyväksyttyyn sopimukseen myöhemmin omia lisäehtojaan.

-- Venäjä on ilmoittanut, että kaikki ehdot on täytetty ja me odotamme nyt, että kaasutoimitukset alkavat aamulla, EU:n latvialainen energiakomissaari Andris Piebalgs sanoi maanantaina Brysselissä.

Nyt aikaansaatu sopimus kattaa vain venäläisen kaasun toimitukset Eurooppaan. Kaasutoimituksista Ukrainaan maiden täytyy sopia vielä erikseen.

Gazpromin ja Naftogazin edustajien lisäksi myös EU-maiden energiaministerit kokoontuivat Brysseliin maanantaina hätäkokoukseen kaasukiistan vuoksi.

Slovakia uhmasi unionia

Kaasukiista sai alkunsa vuodenvaihteessa, kun Venäjä lopetti kaasutoimituksensa Ukrainalle maksuerimielisyyksien takia. Venäjä jatkoi kaasutoimituksia Ukrainan kautta Eurooppaan, mutta lopetti ne viikko sitten ja syytti Ukrainan varastavan EU-maille tarkoitettua kaasua.

Kaasutoimitusten ehtyminen on aiheuttanut vakavia ongelmia useissa Itä-Euroopan maissa, vaikka useimmilla mailla onkin kaasuvarastoja moniksi viikoiksi tai jopa kuukausiksi. Kotitaloudet ovat monin paikoin jääneet ilman lämmitystä, koulut ja päiväkodit ovat joutuneet sulkemaan ovensa ja yritykset ovat joutuneet keskeyttämään toimintansa. Tilannetta on pahentanut Itä-Euroopassa vallinnut poikkeuksellisen kylmä talvisää.

Pahimmin kaasukiistasta ovat kärsineet Bulgaria ja Slovakia, jotka ovat kaasuntuonnissaan lähes täysin riippuvaisia venäläisestä kaasusta.

Kaasukiista ehti jo aiheuttaa pienimuotoisen kriisin Slovakian ja EU:n välille, sillä Slovakia ilmoitti käynnistävänsä neuvostomallisen Jaslovske Bohunicen ydinvoimalan, jonka se sulki vuodenvaihteessa EU-liittymissopimuksen mukaisesti.

Energiakomissaari Piebalgsin tiedottaja varoitti maanantaina Slovakiaa vakavasta liittymissopimuksen rikkomisesta.

Irti Venäjä-riippuvuudesta

Nyt koettu kaasukiista ei suinkaan ole ensimmäinen laatuaan, sillä kolme vuotta sitten kaasutoimitukset EU-maihin kärsivät samalla tavoin Venäjän ja Ukrainan erimielisyyksien takia.

Tämänkertainen kaasukiista on kuitenkin huomattavasti kolmen vuoden takaista vakavampi, ja se pakottaa EU:n entistä tarmokkaammin pohtimaan keinoja riippuvuuden vähentämiseksi Venäjän kaasusta. Esiin on nostettu muun muassa pitkään suunnitteilla ollut Nabucco-putki, joka toisi Kaspianmeren alueen kaasua Turkin kautta EU:hun.

Myös uusiutuvien energialähteiden, ydinvoiman ja entistä paremman energiatehokkuuden puolestapuhujat ovat saaneet kaasukiistasta uutta vettä myllyihinsä.

Ilmoita asiavirheestä