Venäjän hallitus antoi torstain istunnossaan maan parlamentin tehtäväksi Kioton ilmastosopimuksen ratifioinnin, mutta valitti samalla, että päätös tulee maalle sekä poliittisesti että taloudellisesti kalliiksi.
Presidentti Vladimir Putin antoi EU:n johdolle tämän vuoden toukokuussa lupauksen sopimuksen ratifioinnista, kun EU lupasi tukea Venäjän pyrkimystä päästä Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi.
Hallituksen ja presidentin kanslian virkailijat ovat aivan viime aikoihin asti arvostelleet Kioton sopimusta ja pitäneet sen ratifiointia Venäjän taloudelle haitallisena.
Torstaina korostettiinkin, että ratifiointipäätös oli poliittinen ja se tehtiin, jotta Venäjää ei syytettäisi sopimuksen voimaantulon estämisestä.
Kioton ilmastosopimus hyväksyttiin vuonna 1997. Siinä asetettiin päämääräksi kasvihuonekaasujen päästöjen pudottaminen vuoden 1990 tasolle. Tärkein kasvihuonekaasu on hiilidioksidi, jota syntyy teollisuudesta ja liikenteestä.
Talouskasvulle
pidäkkeitä
Kioton sopimuksen ratifioinnin kiivas vastustaja, presidentti Putinin taloudellinen neuvonantaja Andrei Illarionov sanoi hallituksen istunnossa, että "ratifiointi on poliittisesti tarpeellinen päätös, jota me emme tee mielellämme".
Illarionovin mukaan Putinin tavoite kaksinkertaistaa Venäjä bruttokansantuote kymmenessä vuodessa ei ratifioinnin jälkeen onnistu.
Monet talousasiantuntijat ovat aikaisemmin arvelleet, ettei Venäjän talouden kasvu saa missään oloissa sellaista vauhtia, että presidentin tavoite saavutettaisiin.
Illarionovin mukaan ratifiointi maksaa Venäjän kansantaloudelle 400 miljardia dollaria tämän vuoden hintatasossa laskien.
Sekä Illarionov että energiaministeri Viktor Hristenko korostivat hallituksen istunnossa, että nyt pitää luoda strategia, jolla Venäjä voisi eniten hyötyä päästöillä tehtävissä kaupoissa. Hallituksen virkamiehille annettiinkin kolme kuukautta aikaa laatia suunnitelma, jolla ratifioinnista saataisiin mahdollisimman hyvä taloudellinen hyöty.
Muutama vuosi aikaa
ansaita päästökaupalla
Venäjällä lähtötilanne kasvihuonekaasujen päästöissä on hyvä, sillä maan teollisuustuotanto ja samalla päästöt romahtivat 1990-luvulla. Vedomosti-lehden mukaan kasvihuonekaasujen päästöt ovat nyt yli 25 prosenttia pienemmät kuin kymmenen vuotta sitten.
Viime vuosina talous ja samalla päästöt ovat kuitenkin kasvaneet selvästi. Venäjän on pidettävä kiirettä, jotta se ehtisi hyötyä alhaisista päästöistä.
Illarionovin johtaman talousanalyysien instituutin mukaan Venäjän päästöt ylittävät jo vuoteen 2012 mennessä vuoden 1990 tason. Sen jälkeen maa ei voi enää ansaita kaasupäästöjen vähäisyydellä.
EU tyytyväinen
Venäjän lupaukseen
Euroopan unionin edustajat olivat torstaina tyytyväisiä Venäjän ilmoituksesta, jonka mukaan Venäjä ratifioi Kioton ilmastosopimuksen.
"Tämä on ilon päivä", sanoi EU:n ruotsalainen ympäristökomissaari Margot Wallström.
Wallström sanoi Venäjän päätöksen merkitsevän myös sitä, että Kioton sopimuksen ulkopuolelle jättäytynyt Yhdysvallat on entistä eristyneemmässä asemassa.
Komission tiedottaja Reijo Kemppinen puolestaan sanoi Venäjän päätöksen olevan valtaisa edistysaskel taistelussa ilmaston muutosta vastaan.
Reijo Kemppinen huomautti, että lopullinen varmistus Venäjän päätökselle tulee vasta kun Venäjän parlamentti on virallisesti ratifioinut Kioton sopimuksen.
"Mutta uskomme, että he niin tekevät ajallaan, lähiviikkoina, koska hallituksella ja Venäjän presidentillä on enemmistö takanaan parlamentissa," Kemppinen jatkoi.