Suomen ja Venäjän välisen rajan vyöhykealueen laajentaminen jopa useilla kymmenillä kilometreillä Karjalan tasavallassa on uusin uhka rajan ylittävälle suomalais-venäläiselle yhteistyölle. Vyöhykealueita on laajennettu myös Murmanskin ja Leningradin alueilla.
Kainuun rajavartioston komentaja, eversti Hannu Etu-Seppälä sanoo kuulleensa rajalain muutoksesta Kalevalan alueen rajavaltuutetulta ja pitävänsä tietoa luotettavana.
"Tämän tiedon mukaan rajan läheiset siviilihallintopiirit, muun muassa Kostamus, Kalevala ja Louhi kuuluvat pääosin vyöhykkeen piiriin", Etu-Seppälä sanoo.
Aikaisemman lain mukaan vyöhykkeen leveys oli noin viisi kilometriä.
Päätöstä on perusteltu tarpeella laajentaa rajamiesten toimivaltuuksia. Uuden lain mukaan he voivat valvoa muun muassa rajataajamiin johtavia teitä nykyistä huomattavasti laajemmalla alueella.
Etu-Seppälä ei osaa sanoa onko vyöhykkeen laajennuksella yhteyttä Venäjän tuoreeseen ulkomaalaislain muutokseen. Uusi ulkomaalaislaki on jo hankaloittanut suomalaisten viisumin saantia Venäjälle.
Karjalan tasavallan päämies Sergei Katanandov pahoitteli viisumihankaluuksia viikko sitten Kalevalle antamassaan haastattelussa. Hänen mielestään Suomen ja Venäjän Karjalan rajalle ei pitäisi rakentaa yhteistyötä hankaloittavia keinotekoisia esteitä.
Katanandov itse allekirjoitti maaliskuussa asetuksen rajalain muutoksesta Karjalan tasavallassa. Asiaa ei päästetty julkisuuteen tuolloin eikä myöhemminkään. Katanandov ei puuttunut siihen myöskään tuoreella Suomen-vierailullaan.
Paluu vanhaan
Käytännössä vyöhykkeen laajentaminen merkitsee paluuta vanhaan neuvostokäytäntöön. Tuolloin vyöhykkeen laajuus oli paikoin jopa sata kilometriä. Alueelle pääsy edellytti byrokraattisia erikoislupia jopa venäläisten omille sukulaisvierailuille. Ulkomaalaisille vyöhykkeelle pääsy oli käytännössä mahdotonta.
Etu-Seppälä sanoo Venäjän rajavaltuutettujen vakuuttaneen, että uusi laki ei tuo muutoksia voimassa oleviin matkustuskäytäntöihin.
"He ovat sanoneet, että matkustaminen alueella ei vaikeudu, mikäli asiakirjat ovat kunnossa. Lain muutoksella halutaan puuttua raja-alueella tapahtuvaan rikolliseen toimintaan, muun muassa salakuljetukseen", Etu-Seppälä sanoo.
Uusi laki ei edellytä Etu-Seppälän mukaan mitään erityislupia esimerkiksi Vartiuksen raja-asemalla, vaikka Kostamus ympäristöineen kuuluukin laajennettuun vyöhykkeeseen.
"He ovat vakuuttaneet, että nykykäytäntö ei muutu. Vasta aika kuitenkin näyttää mitä tapahtuu", hän sanoo.
Myös ulkoasiainministeriön itäosaston osastopäällikkö Harry Helenius toteaa vyöhykkeen laajentamisen olevan paluu Neuvostoliiton aikaiseen järjestelmään. Kovin isoja muutoksia nykykäytäntöön hän ei silti odota, ei etenkään suomalaisten osalta.
"Venäläiset, jotka rajavyöhykkeellä liikkuvat, tarvitsevat erityisluvan. Mutta suomalaisilla joilla on viisumi esimerkiksi Murmanskiin tai Petroskoihin, on oikeus mennä läpi."
Sitä Helenius ei osaa sanoa tarvitseeko esimerkiksi Petroskoissa oleva suomalainen luvan käydäkseen mutkan vaikkapa Sortavalassa.
"Rajaviranomaiset selvittävät parhaillaan juuri näitä asioita."
Asemia lakkautettu
Venäjän rajavartiolaitos on lakkauttanut parin viime vuoden aikana useita rajavartioasemia Suomen ja Karjalan tasavallan väliseltä rajalta. Myös miehistöä on supistettu. Supistukset on tarkoitus korvata liikkuvuutta ja tekniikkaa lisäämällä.
Etu-Seppälä uskoo, että vyöhykkeen laajentaminen ei liity näihin muutoksiin.
"Kysymyksessä on pelkkä valvontastrategian muutos, jolla halutaan puuttua rikollisiin ilmiöihin nykyistä etäämmällä."
Venäjän rajavartiolaitos alistettiin heinäkuussa pahamaineisen KGB:n seuraajan, FSB:n alaisuuteen.
"Meille on vakuutettu, että tämäkään muutos ei vaikuta millään tavalla esimerkiksi rajavaltuutettujen toimintaan. Se jatkuu voimassa olevien sopimusten mukaan", eversti Hannu Etu-Seppälä sanoo.