Pääkirjoitus

Venäjä kyt­ket­tiin G8-ryh­mään

Venäjän presidentti Vladimir Putin saapui johtavien teollisuusmaiden kokoukseen ulkojäseneksi otetun valtion edustajana, mutta poistuu sieltä täysivaltaisen G8-

Presidentti Vladimir Putin osasi varmasti ennakoida maansa aseman muuttumista G8-järjestössä saapuessaan Kanadaan ja tervehtiessään Calgaryn pormestaria Davis Bronconnieria.
Presidentti Vladimir Putin osasi varmasti ennakoida maansa aseman muuttumista G8-järjestössä saapuessaan Kanadaan ja tervehtiessään Calgaryn pormestaria Davis Bronconnieria.

Venäjän presidentti Vladimir Putin saapui johtavien teollisuusmaiden kokoukseen ulkojäseneksi otetun valtion edustajana, mutta poistuu sieltä täysivaltaisen G8-maan johtajana.

G7:stä tuli virallisesti G8, kun johtavien teollisuusmaiden päämiehet hyväksyivät Venäjän järjestön täysivaltaiseksi jäseneksi kokouksessaan Kanadan Kalliovuorilla. Venäjä on ollut viime vuodet mukana johtavien teollisuusmaiden järjestössä ulkojäsenenä, joka ei ole voinut osallistua päätöksentekoon.

Vaikka entisen Neuvostoliiton perillistä ei voi kutsua supervallaksi kuin korkeintaan ydinasearsenaalinsa takia ja vankan teollisuusmaan imagoa se saa rakentaa vielä pitkään, G8:n vahvistaminen on oikeutettua Venäjän koon ja vanhastaan vahvan maailmanpoliittisen aseman takia. Joiltakin osin Venäjä sentään päihittää teknisessä osaamisessa useimmat muut G8-maat. Niin on ainakin avaruusteknologiassa.

Venäjä on lisäksi vihdoin saanut taloutensa hienoiseen kasvuun. Se on kaikkien G8-maiden nykykehitystä katsoen hyvä saavutus. Maailman talous olikin yksi kokouksen huolen aiheista.

Melko todennäköistä on, että vuonna 2006 Venäjän ja ilmeisesti Vladimir Putinin isännöimään kokoukseen osallistuvat muiden G8-maiden johtajat saavat aiheen ihmetellä, kuinka jossakin voidaan vielä pitää mielenosoittajat kurissa. Vaikka Venäjälläkin on viime vuosina nähty kiivaita ja myös tunteikkaita mielenilmauksia, ulkomailta tulevat kiihottajat eivät hevin pääse riehaannuttamaan paikallista väkeä. Sama tiukka linja jatkunee vielä pitkään.

Jo pitkään johtavien teollisuusmaiden edustajat ovat saaneet havaita, että muun muassa globalisaation vastustajat järjestävät raivoisia ja usein väkivaltaisia mellakoita. Jotta G8:n kokousten ympärillä olisi edes kohtuullisen rauhaisaa, niitä on ryhdytty pitämään syrjäisissä paikoissa. Sellainen on myös Kanadan Kananaskis.

Kun kokouspaikan tuntumaan ei pääse, mielenosoittajat järjestävät kulkueita muun muassa Calgaryssa, Ottawassa sekä Vancouverissa. Yksinäinen G8:n politiikan vastustaja onnistui hivuttautumaan kokouspaikan lähelle. Hänen pidättämisessään paikallisella poliisilla ei ollut vaikeuksia. Myös se tapahtuma osoittaa kuitenkin, mihin mielenosoittajilla on valmiuksia. Esimerkiksi kaasunaamarien mukaan ottaminen kertoo totisista valmisteluista.

Kokouksessa oli torstaina mukana Afrikan maiden johtajia, kun siellä käsiteltiin maailman köyhimpien maiden taloutta. Niiden velkataakkaa luvattiin lyhentää miljardilla dollarilla. Se on vaatimaton ele. Rikkaiden ja köyhien maiden välisen kuilun todellinen kutistaminen vaatii paljon näyttävämpiä tekoja. Niitä G8:n on kehiteltävä, jos se haluaa pysyviä tuloksia muun muassa pyrkimyksissään taltuttaa terrorismi.

Entisen Neuvostoliiton alueen joukkotuhoaseiden hävittäminen parantaa varmasti maailman turvallisuutta. Siihen kokous varasi 20 miljardia dollaria. Vaara joukkotuhoaseiden joutumisesta rikollisiin käsiin vain kasvaa ajan myötä. Ongelmaan on tartuttava viivyttelemättä.

Lentomatkustaminen ei muuttuu työläämmäksi, kun G8:n johtajat haluavat maailman lentokentille yhä tiukempia turvatarkastuksia. Lentoliikenteen uhkia on kuitenkin karsittava. Kokouksessa ehdotettiin myös matka-asiakirjojen kehittämistä ja matkustajakoneiden ohjaamoiden ovien vahvistamista. Tuskin kaappausten uhkaa saadaan täysin juurituksi, mutta mahdollisimman hankaliksi ne täytyy tehdä.