Venäjän valtio kuoletti maanantaina odotetusti leijonanosan Neuvostoliiton aikaisista veloistaan. Kaikkiaan Venäjän valtion tileiltä siirtyi historiallisessa operaatiossa yli 18 miljardia euroa yhteensä 17 eri velkojamaalle.
Valtaosa veloista tilitettiin Saksalle, Ranskalle ja Britannialle. Suomelle Venäjä maksoi noin 170 miljoonaa euroa, ja hoitaa loput 30 miljoonaa laitetoimituksilla. Venäjä sopi Neuvostoliitolta perimiensä velkojen maksusta Pariisin Klubiksi kutsutun velkojaryhmän kanssa jo kesäkuussa. Valtion omistama Vnesheconombank vahvisti maanantaina tehneensä noin 18 miljardin euron tilisiirrot, kertoivat kansainväliset uutistoimistot.
Kuoletus oli ennenaikainen, sillä velkojen takaisinmaksua myöhennettiin 1990-luvulla muutamaankin otteeseen. Vuoden 1998 talousromahduksen jälkeen uudelleensovittu maksuaikataulu venyi 2020-luvulle.
-- Symbolisena tekona ennenaikainen kuoletus jää varmasti historiankirjoihin. Se kertoo siitä, kuinka hyvässä tilassa Venäjän valtion talous nyt on, arvioi ekonomisti Vesa Korhonen Suomen Pankista.
Selitys ennenaikaiselle velkojenmaksulle on yksinkertainen. Venäjän keskushallitukselle on virrannut rahaa, kun öljyn hinta on noussut maailmanmarkkinoilla ennätystasolle. Venäjä kun on maailman toiseksi suurin öljynviejä ja valtio vielä verottaa roimasti öljynvientiä.
Politiikkaa ja talouspolitiikkaa
Tilityksen jälkeen Venäjälle jäi Neuvostoliiton aikaisia velkoja jäljelle alle 10 miljardia euroa. Uudelle Venäjälle on kertynyt alle 30 miljardin velat, kun Suomen valtion velatkin ovat noin 55 miljardia euroa.
Laajasti ottaen Korhonen määritteleekin Venäjän velkojenmaksun sekä poliittiseksi että talouspoliittiseksi teoksi. Tosissaan Maailman kauppajärjestöön WTO:hon pyrkivälle Venäjälle velkojenmaksu voi olla myös mahtailua.
-- Venäjän valtion velka tippuu todella maltilliselle tasolle. Poliittisesti konkreettinen hyöty tullee siitä, että Venäjän valtion kansainväliset luottoluokitukset voivat parantua, painottaa Korhonen.
Talouspoliittisesti on kyse siitä, että Venäjä miettii tarkkaan mihin sijoittaa ylijäämiään. Presidentti Vladimir Putin on joukkoineen markkinoinut velkojenmaksua huomattavilla korkosäästöillä.
-- Velkojenmaksu voi olla kannattavampaa kuin ylijäämän sijoittaminen muualle. Ainakin inflaation kannalta ulkomaisen velan maksu on järkevämpää kuin kotimaan investoinnit, Korhonen arvioi.
Kun velkojenmaksu supistaa Venäjän yli 60 miljardin euron vakautusrahastoa selvästi, se samalla heikentää mahdollisuuksia lisätä budjettimenoja. Liittovaltion valtavat sosiaaliset tarpeet ja investointitarpeet eivät kuitenkaan katoa.
-- Budjettimenojen suhteen Venäjällä on yhä sama ongelma. Menojen kanssa on oltava varovainen, sillä palkkojen korottaminen ruokkii inflaatiota ja kulutuksen kasvu helposti tuontia eikä kotimaista tuotantoa, summaa Korhonen.