Teollisuusyritysten kiinteät investoinnit kasvoivat Suomessa viime vuonna seitsemisen prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Sijoitetuista 3,9 miljardista eurosta kolmannes käytettiin vanhan tuotantokapasiteetin korvaamiseen. Laajennukset veivät vajaat 30 prosenttia, samoin rationalisointi.
Kotimaan investoinnit eivät lisännet työpaikkoja. Teollisuuden palveluksessa oleva väki päinvastoin väheni hieman. Teollisuusyritykset vakuuttavat kuitenkin investointien säilyttävän työpaikkoja. Niin varmasti onkin. Laajennuksia ja uudistuksia tehdään, koska tuotantoa aiotaan jatkaa pitkälle tulevaisuuteen.
Investointien määrä heijastelee aina yritysten luottamusta. Usko kotimaisen tuotannon kannattavuuteen ilmeisesti kasvoi 2004-2005, kun investoinnit kääntyivät pysähtyneen kauden jälkeen nousuun. Täksi vuodeksi ennakoidaan jo hitaampaa, 1,5 prosentin kasvua. Investointiaste nousee liki 14 prosenttiin teollisuuden jalostusarvosta.
Luku on Länsi-Euroopan teollisuuden keskitasoa. Vähintään siinä pitäisi pysyäkin. Tutkimuksen ja tuotekehityksen investoinneissa Suomi on teollisuusmaiden keskiarvon yläpuolella. Sekin varmistaa tuotannon tulevaisuutta.
Ulkomaille sijoitetaan Suomesta nykyisin tuntuvasti vähemmän kuin vuosituhannen alussa. Ulkomaille suuntautuvien investointien määrä oli viime vuonna noin kolme miljardia euroa. Maaryhmittäin sijoitusten heilahtelu on suurta. Erityisen vauhdikkaasti kasvoivat teolliset investoinnit Venäjälle. Muutos oli peräti kuusinkertainen vuoteen 2004 verrattuna. Nousussa näkyy ensisijaisesti se, että aiemmin Venäjälle sijoitettiin kohtuuttoman varovaisesti.
Erityisesti EU-alue kiinnostaa suomalaista teollisuutta. Unionin alueelle investoitiin viime vuonna 1,9 miljoonaa euroa.
Ulkomaisiin investointeihin liittyy usein huomattava riski. Varsinkin puunjalostusteollisuus on joutunut toteamaan odotettujen voittojen kääntyneen tappioksi. Muutamat ulkomaiset tehtaat ovat osoittautuneet suoranaisiksi riippakiviksi.
Parhaimmillaan ulkomaiset yksiköt kuitenkin tukevat suomalaista työllisyyttä. Suomessa voidaan valmistaa tuotannon arvokkain, suurinta tietotaitoa vaativa osuus. Työvoimakustannusten osuus on epävakaa yllättävissäkin maissa. Esimerkiksi Kiinassa podetaan joillakin aloilla ja alueilla jopa työvoimapulaa. Palkat nousevat siellä nopeasti, kun yritykset kilpailevat osaajista. Suomen valtti onkin kustannuskehityksen hyvä ennustettavuus.
paakirjoitus@kaleva.fi