Länsimaat havahtuivat Venäjän energiapolitiikkaan viime talvena, kun kaasutoimitukset Ukrainaan menivät poikki kesken kovimpien pakkasten ja putken toisessa päässä Italia, Saksa ja eräät eurooppalaiset maat joutuivat sijaiskärsijöiksi.
Ilmiö ei kuitenkaan ole uusi. Venäjä on Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vääntänyt kaasuputken tämän tästä kiinni pariksi päiväksi IVY-maihin - milloin Georgiaan, milloin Moldovaan tai Ukrainaan, muistuttaa ekonomisti Simon-Erik Ollus Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksesta.
Syyt ovat olleet poliittiset. Venäjä on halunnut painostaa naapurivaltioita, joiden on odotettu suhtautuvan myötämielisesti Venäjää kohtaan, jolloin se on tarjonnut vaihtokauppana edullista kaasua.
Kiistaa on ollut myös kaasun hinnasta, jossa päinvastoin kuin öljyssä ei ole mitään yleisestä maailmanmarkkinahintaa. Venäjä on maailman suurin kaasuntoimittaja. Se pystyy vaikuttamaan kaasun hintaan melko paljon.
Aikaisemmin monet IVY-maat maksoivat reippaasti subventoitua hintaa kaasusta. Viime vuosina Venäjä on kuitenkin nostanut maa kerrallaan kaasun hinnan lähemmäs sitä tasoa kuin minkä länsimaat kaasusta maksavat.
Virossa inflaatio kiihtyi, kun Venäjä pari vuotta sitten kertaheitolla kaksinkertaisti kaasun hinnan. Ukraina ja uskollisin liittolainen Valko-Venäjäkin ovat saaneet totutella uusiin hintoihin.
Kaikesta huolimatta Venäjän energiapolitiikka on Olluksen mukaan enimmäkseen kuitenkin energiapolitiikkaa, ei turvallisuuspolitiikkaa. Kaasua ja öljyä jaetaan sinne, missä niistä saadaan paras hinta.
"Venäjän kannalta on järkevää on päästä pois siitä, että geopoliittiset ja poliittiset intressit määräävät hinnat, ja sen sijaan käyttää monopolituottaja-asettaan hyvän hinnan saamiseksi. Muutoksella on kuitenkin suuret vaikutukset IVY-maille, jotka kertaheitolla joutuvat maksamaan korkeampaa hintaa", Ollus selvittää.
Nyt kaikki Venäjän kaasuputket menevät Eurooppaan. Tulevaisuudessa tilanne voi muuttua Kiinaan suunniteltujen kaasuputkien ja nesteytetyn kaasun (LNG) terminaalien myötä, jolloin kaasua voitaisiin kuljettaa laivoilla esimerkiksi Yhdysvaltoihin tai Japaniin. Venäjällä on suunnitelmat LNG-terminaalien rakentamisesta ainakin Murmanskiin ja Nahodkaan Tyynenmeren rannalle. Myös Primorskista (Koivistosta) Suomenlahden rannalla on ollut puhetta.
Kaasun nesteyttämisen tekniikka on olemassa. Sitä kokeillaan jo täyttä päätä Australian ja Kiinan välisissä kaasutoimituksissa. Jos ja kun Venäjä alkaa nesteyttää kaasua, merkitsee se asemien heikennystä Euroopalle, joka on tällä hetkellä venäläisen kaasun ainoa ostaja.
Maakaasukaupan ennustetaan kasvavan voimakkaasti, sillä se on öljyä halvempi, ympäristöystävällisempi ja tehokkaampi energiamuoto. Myös Kioton sopimuksen tavoitteet kääntävät mielenkiintoa kaasun suuntaan.
Kaasun suurimmat riskit liittyvät nesteytetyn kaasun laivauksiin. Kaasulaivat ovat liikkuvia pommeja, joihin kohdistettu terrori-isku tekisi valtavaa tuhoa.