Venäjä on kääntänyt selkänsä Katynin uhrien omaisten vaatimuksille saada edes symbolista korvausta toisen maailmansodan aikana tehdyistä teloituksista. Puolan parlamentti on luokitellut teon kansanmurhaksi.
Kommunismin ajan rikoksia Venäjällä tutkiva riippumaton Memorial-järjestö ajoi myös puolalaisten omaisten etuja Moskovan kaupunkioikeuteen tekemällään kanteella. Siinä vaadittiin lisäksi surmattujen isoisien maineen jälkikäteistä palauttamista.
Kanteen torjunut tuomioistuin vetosi Venäjän korkeimman sotilassyyttäjän väitteeseen, jonka mukaan toisen maailmansodan alussa Katynissa suoritetuista murhista ei ole saatavilla tarpeeksi luotettavia arkistoasiakirjoja
Sotilassyyttäjän tulkinnan mukaan ne olisivat mahdollisina rikoksina jo vanhentuneet. Neuvostoliiton pahamaineinen salainen poliisi NKVD teurasti Stalinin allekirjoittamalla käskyllä vuoden 1940 keväällä niskaan ampumalla yli 22 000 puolalaista upseeria, poliisia ja siviilejä Katynissa sekä lähipaikkakunnilla.
Neuvostoliitto sysäsi murhat natsi-Saksan niskoille, kunnes Varsovassa vuonna 1990 vieraillut Mihail Gorbatshov paljasti asian oikean laidan presidentti Wojciech Jaruzelskille.
Puolan parlamentti, sejm, vetosi vuosi sitten presidentti Vladimir Putiniin Katynin joukkoteloitusten kansanmurhaluonteesta, mutta Moskova ei ole reagoinut asiaan millään tavalla.
Puolan kansallisen muistin instituutti (IPN) on rohkaissut Katynin uhrien omaisia ajamaan sinnikkäästi tärkeää asiaansa loppuun asti.
Omaiset harkitsevat parhaillaan korvaus- ja maineen palauttamisvaatimusten viemisen Venäjän korkeimpaan oikeuteen ja perustuslakituomioistuimeen. Katyn-tutkimukset omiin käsiinsä viime vuonna ottanut IPN elättelee toivoa päästä hyödyntämään myös venäläisiä lähteitä.
"Murhista vastuullisia voi olla yhä elossa. Haluamme täyttää historian valkeat läiskät ja saattaa rikoksentekijät oikeuden eteen", IPN:n tutkija Witold Kulesza toteaa.