Ratkaisemattomat sisäiset konfliktit jarruttavat Georgian taloudellista kehitystä ja paluuta lännen kulttuuripiiriin. Abhasian ja Etelä-Ossetian aseman ratkaisua jarruttaa puolestaan Venäjä.
Näin arvioi Georgian nykyjohto, joka on asettanut päämääräkseen maan liittämisen EU:n ja Naton jäseneksi sekä hyvät suhteet naapuriinsa Venäjään.
Valtiojohdon toiveiden ja todellisten mahdollisuuksien välillä on kuitenkin syvä kuilu. Georgia on velkaantunut köyhä maa, jonka mainetta vahingoittavat konfliktit irtautumaan pyrkivien Abhasian ja Etelä-Ossetian kanssa.
"On käynyt entistä selvemmäksi, että taloutta on vaikea kehittää, kun osassa maata kukoistaa salakuljetus ja musta pörssi, eivätkä rajat ole oman hallituksen kontrollissa", sanoi niin sanotun ruusuvallankumouksen jälkeen maan ulkoministeriksi noussut Salome Zurabishvili STT:lle Tbilisissä.
"Venäjän aiheuttamia
konflikteja"
Georgian kansalliset konfliktit syntyivät 1990-luvun alussa pian Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
Tämän vuoden kesällä valitun parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Konstantin Gabashvili sanoi, että kriisit olivat Venäjän provosoimia.
Pienet autonomiset alueet pitivät asemaansa liian alistettuna ja vaativat itsenäisyyttä. Venäjä tuki niitä moraalisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti.
Georgiassa käytiin vuosina 1992-94 veriset sisällissodat sekä Abhasiassa että Etelä-Ossetiassa. Seurauksena entiset autonomiset alueet irrottautuivat käytännössä Georgiasta.
Abhasiasta joutui lähtemään pakolaisiksi noin 300 000 etnistä georgialaista.
Jo kymmenen vuotta on kulunut, eikä konfliktien ratkaisua ole saatu aikaan.
Presidentiksi tänä vuonna ruusuvallankumouksen jälkeen valittu Mihail Saakashvili on kuitenkin ottanut päämääräkseen irtautumaan pyrkivien alueiden liittämisen uudelleen emämaahan.
"Presidentti Eduard Shevardnadzen erottua maassa alkoi demokratisoinnin ja yhtenäistämisen prosessi", kuvaili ulkoministeri Zurabishvili uutta tilannetta.
Ratkaisu neuvottelu-
pöydän äärellä
"Georgian hallituksen tarkoituksena on saattaa irrottautumaan pyrkivien alueiden johtajat neuvottelupöydän ääreen", Zurabishvili sanoi.
"Tämä on vaikeaa niin kauan kuin Venäjä antaa näille johtajille perusteettomia toiveita itsenäisyydestä", hän jatkoi. Toisaalta Venäjä kyllä tunnustaa virallisesti Georgian alueellisen yhtenäisyyden ja sanoo olevansa neuvotteluratkaisun kannalla, Zurabishvili totesi.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Gabashvili muistutti puolestaan, että Georgialla on tarjota merkittävä taloudellisen avun ohjelma, jos neuvotteluihin päästään.
Varsinkin Etelä-Ossetia on köyhää aluetta, jonka väestö eli salakuljetuksella ja mustan pörssin kaupalla, Gabashvili kertoi. Hän sanoi, että Georgia on onnistunut lopettamaan nämä laittomat toimet. Siksi hän arvioi, että Etelä-Ossetiassa kasvaa halu neuvotteluihin.
Abhasiassa tilanne on Gabashvilin mukaan hieman toinen. Alueella on omia resursseja, muun muassa hedelmätuotantoa.
Kun Venäjä on solminut suoria kontakteja Abhasiaan, se on sanonut nimenomaan auttavansa väestöä tulemaan toimeen.
Samalla perusteella Venäjä avasi hiljattain junayhteyden Abhasian pääkaupungista Suhumista Moskovaan.
Gabashvili kertoi, että Venäjän kanssa sovittiin periaatteessa junayhteydestä, kunhan pakolaiset pääsevät palaamaan Abhasiaan. Nyt junayhteys avattiin mutta pakolaisia ei ole päästetty koteihinsa.
EU:ta toivotaan
tarkkailijaksi
"Me haluamme antaa Abhasialle ja Etelä-Ossetialle laajan autonomian ja hyväksyä samaan aikaan laajan taloudellisen jälleenrakennuksen ohjelman", Zurabishvili kertoi.
Hän toivoi, että kansainvälinen yhteisö, EU ja Etyj toimisivat tässä prosessissa tarkkailijoina ja ihmisten turvallisuuden takaajina. Myös rauhanneuvotteluissa pitäisi olla mukana kansainvälinen edustus, hän sanoi.
"Georgialle on erittäin tärkeää, että hallitus saisi valtion rajat kontrolliinsa. Se antaisi paremmat mahdollisuudet koko maan talouskasvulle", Zurabishvili sanoi. Hän kertoi Tbilisin tarkkailevan nyt mielenkiinnolla, mitä Abhasian presidentin vaalit vaikuttavat tuleviin neuvotteluihin.
"Me emme pidä vaaleja laillisina mutta me joudumme tekemisiin niiden voittajan kanssa", hän huomautti.
Zurabishvili arvioi, että varsinkin Abhasian nuoriso katselee asioita nyt käytännöllisemmin. Siksi hän uskoi neuvottelumahdollisuuden avautuvan.