Venäjä ja Ukraina sopivat perjantaina Turkin Istanbulissa suuresta vankienvaihdosta, mutta aseleposopimusta ei neuvotteluista odotetusti syntynyt.
Sekä Ukrainan valtuuskuntaa johtanut puolustusministeri Rustem Umjerov että Venäjän valtuuskuntaa johtanut Vladimir Medinski vahvistivat vankienvaihdon neuvottelujen jälkeen.
Toteutuessaan vankienvaihto olisi tähän mennessä suurin koko yli kolmivuotisen Venäjän hyökkäyssodan aikana. Molemmat osapuolet luovuttaisivat toisilleen 1 000 sotavankia.
Lisäksi sovittiin, että osapuolet laatisivat omat aselepoehdotuksensa ennen seuraavia neuvotteluja.
Medinski sanoi Venäjän olevan tyytyväinen keskustelujen tuloksiin ja haluavan jatkaa keskusteluja. Medinski on Venäjän presidentin Vladimir Putinin avustaja.
– Yleisesti ottaen olemme tyytyväisiä tulokseen ja valmiita jatkamaan yhteyttä (ukrainalaisten kanssa). Tulevina päivinä toteutuu massiivinen vankienvaihto, tuhat vankia tuhatta vastaan, Medinski sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.
– Olemme sopineet, että osapuolet esittävät oman, yksityiskohtaisesti kuvaillun näkemyksensä mahdollisesta aselevosta tulevaisuudessa. Sovimme, että tämän jälkeen olisi sopivaa jatkaa neuvottelujamme.
Noin puolitoista tuntia kestänyt tapaaminen oli ensimmäinen Ukrainan ja Venäjän edustajien välillä sitten vuoden 2022. Tapaamisessa Istanbulin Dolmabahcen palatsissa oli mukana myös Turkki.
Ukrainan valtuuskuntaan kuuluva lähde vahvisti AFP:lle, että ukrainalaisten oli määrä lähteä Istanbulista perjantai-iltana.
Ukraina: johtajien pitäisi tavata
Umjerovin mukaan keskusteluissa puhuttiin paitsi aselevon mahdollisuudesta myös mahdollisesta maiden johtajien välisestä tapaamisesta. Neuvotteluissa seuraavan askelen pitäisikin olla olla jo presidenttitason tapaaminen, hän sanoi.
Medinskin mukaan pyyntö Putinin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kasvokkain tapaamisesta on "otettu huomioon".
Zelenskyi matkusti torstaina Turkin pääkaupunkiin Ankaraan, jossa hän tapasi Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin, ja haastoi myös Putinin matkustamaan Turkkiin ja neuvotteluihin. Putin ei kuitenkaan tarttunut kutsuun.
– Meillä oli todellinen mahdollisuus ottaa tärkeitä askeleita kohti tämän sodan lopettamista, jos vain Putin ei olisi pelännyt tulla Turkkiin, Zelenskyi sanoi perjantaina Albanian Tiranaan kokoontuneille eurooppalaisjohtajille.
Zelenskyi vaati uusia pakotteita
Kulisseissa kerrotun perusteella neuvottelut eivät olleet sujuneet niin sävyisästi kuin mitä lausunnoista saattaisi ymmärtää. Osapuolilla on ollut tarve osoittaa erityisesti Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille, että ne ovat halukkaita rauhaan.
Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio tapasi perjantaina aamupäivällä Istanbulissa kollegansa Turkista ja Ukrainasta. Tapaamisessa hän toisti Yhdysvaltojen kannan, että tappamisen on loputtava. Myöhemmin hän myönsi, ettei odottanut merkittäviä tuloksia neuvotteluilta.
Ukrainalainen nimettömänä pysytellyt diplomaattilähde syytti tuoreeltaan neuvottelujen jälkeen Venäjän esittäneen vaatimuksia, joita on mahdotonta hyväksyä. Venäjä muun muassa vaati, että aselevon aloittamiseksi Ukrainan olisi vedettävä joukkojaan pois suurilta alueilta Ukrainassa, sanoi lähde AFP:lle.
Ukrainan tavoite neuvotteluille oli saavuttaa ehdoton aselepo. Zelenskyi vaati aiemmin länsimaita reagoimaan vahvasti, jos neuvottelut Istanbulissa eivät tuottaisi tulosta. Zelenskyi vaati muun muassa uusien pakotteiden asettamista Venäjän energiasektorille ja pankeille.
Ukrainan ja Venäjän väliset neuvottelut Turkin Istanbulissa päättyivät perjantai-iltapäivällä, vain noin puolitoista tuntia niiden alkamisen jälkeen.
Neuvottelujen jatkumisesta ja niiden tuloksista liikkui perjantaina ristiriitaista tietoa. Joidenkin lähteiden mukaan Venäjä vaati Ukrainalta tulitauon ehtona vetäytymistä kokonaan Venäjän itseensä laittomasti liittämiltä ukrainalaisalueilta Donetskista, Luhanskista, Hersonista ja Zaporizhzhjasta. Joidenkin lähteiden mukaan taas Venäjä vaatisi Ukrainan joukkojen vetäytymistä alueilta.
– Tämä on uusi ehto, ja se on hyvin kova ehto, mihin Ukraina ei koe voivansa suostua, sanoi STT:lle perjantai-iltapäivällä Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki.
Konkreettisista tuloksista perjantain alkuiltaan mennessä tietoon oli tullut ainakin, että osapuolet sopivat yhteensä 2 000 sotavangin vaihdosta.
Tilanne, jossa neuvottelut alkoivat, oli jo lähtökohtaisesti sekava.
– Kumpikaan (osapuoli) ei halunnut jäädä syylliseksi siihen, että keskustelut eivät etene. Tässä yleisö oli ennen kaikkea Donald Trump, Linnainmäki kuvaili.
Vaikka neuvotteluilla pyrittiin vetoamaan Yhdysvaltain presidenttiin, on Linnainmäen mukaan Ukrainan ja muun Euroopan kannalta positiivista, ettei keskusteluja käydä enää vain Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä.
Saavutus on sekin, että delegaatiot ylipäänsä tapasivat, vaikka Venäjän presidentti Vladimir Putin ei Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kehotuksesta huolimatta saapunut Turkkiin, Linnainmäki sanoi. Kyseessä oli ensimmäinen suora neuvottelu Ukrainan ja Venäjän välillä sitten vuoden 2022.
– Ainakin ne matalat odotukset, jotka olivat tosiaan lattian tasossa ellei sen allakin, varmasti täyttyivät tässä.
Onko rauha siis perjantain jälkeen yhtään lähempänä kuin se on ollut aikaisemmin?
– Ei se kauempana ole, summasi Linnainmäki.