Moskovaan maanantaina työvierailulle saapunut Turkmenistanin presidentti Saparmurat Nijazov toivoo Venäjästä uutta yhteistyökumppania Kaspianmeren jakoa koskevassa kiistassa sekä maakaasutoimitusten tulevaisuuden suunnitelmissa.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen hyvin nihkeästi sujunut yhteistyö on saamassa uutta vauhtia Afganistanin uuden tilanteen johdosta.
Itämaisen autoritäärisesti hallittu Turkmenistan on nyt Venäjälle mieluisa kumppani, kun muut Keski-Aasian maat vilkuilevat Yhdysvaltojen ja Naton suuntaan.
Turkmenistan on Venäjän jälkeen entisen Neuvostoliiton alueen suuri maakaasun tuottaja. Sillä on kuitenkin ollut suuria vaikeuksia myydä luonnonrikkauttaan ja saada siitä kunnon hinta.
Afganistanin muuttunut tilanne on kuitenkin tuonut uusia näköaloja.
Venäjä on myös kiinnostunut ostamaan itselleen Turkmenistanin kaasua. Se on ollut hieman mustasukkainen, kun Turkmenistan päätti myydä kaasuaan Ukrainalle.
Venäjän eteläosille Turkmenistanin kaasulähteet olisivat lähempänä kuin sen omat.
Toinen yhteinen teema Venäjän ja Turkmenistanin välillä on Kaspianmeren luonnonvarojen jako rantavaltioiden kesken.
Turkmenistanilla on jaon perusteista hieman eri käsitys kuin Venäjällä, mutta Nijazov totesi ennen matkaansa, ettei sopuun pääsy ole mahdotonta.
Kaspianmeren öljyvaroja on tähän mennessä käyttänyt hyväkseen etupäässä Azerbaidzhan mutta myös muut rantavaltiot ovat järven pohjan öljystä kiinnostuneita. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole sopimusta siitä, miten valtioiden rajat järven pohjalla kulkevat.