Venäjän ja lännen suhteet ovat Itä-Ukrainan taivaalla tapahtuneen malesialaiskoneen alas ampumisen takia kiristyneet entisestään. Pohjakosketukseen on enää vähän matkaa. Kiristynyttä umpisolmua pitäisi päästä löysäämään ja avaamaan. Muussa tapauksessa suhteiden jäätyminen vaikuttaa vielä pitkään kansainvälisessä ja taloudellisessa yhteistyössä.
EU:n ulkoministerit eivät tiistaina päässeet sopuun Venäjän vastaisten pakotteiden merkittävästä laajentamisesta. Esillä on kuitenkin puolustus- ja energiateknologiaan liittyviä rajoituksia. Toistaiseksi pakotteilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta. Ne aiheuttavat lähinnä epämukavuutta, kun pienen ryhmän matkustusta on rajoitettu ja varoja jäädytetty.
Järeämmät talouspakotteet ovat vaikea asia monille EU-maille, eikä vähiten Suomelle. Yhdysvallat voi huoletta vaatia EU:n pakotelinjan koventamista, sillä Venäjän kauppa ei ole sille erityisen tärkeä.
Massiiviset pakotteet olisivat Suomelle tuhoisat, vaikka rajaohjelmat saatiin huippukokouksessa rajattua toimien ulkopuolelle. Suomen vienti Venäjälle oli viime vuonna 5,4 miljardia euroa. Jos siitä leikkautuisi puolet pois, voisi sitä verrata arvonlisäverotuksen kahden prosenttiyksikön nostoon. Matkailijavirtojen hyytyminen tuntuisi myös kaupankäynnissä.
Pelkkä energiahanojen katkaiseminen talvipakkasilla saisi Suomen polvilleen, sillä noin puolet Suomen tarvitsemasta energiasta tulee Venäjältä. Varmuusvarastoilla pärjättäisiin jonkin aikaa. Hätätilanteessa energian ostaminen muilta markkinoilta olisi todennäköisesti huomattavan kallista.
Informaatiosota sinkoilee kiivaana ja siinä on lukuisia osapuolia. Venäjä, separatistit, Ukraina, EU, jäsenmaat ja Yhdysvallat yrittävät saada äänensä ja totuuteensa esiin. Osapuolten lausunnoissa esitetään faktaa ja paljastuksia, joilla pyritään muokkaamaan mielipideilmastoa niin kotimaisiin kuin ulkomaisiin tarpeisiin.
EU on vaatinut Venäjää lopettamaan Itä-Ukrainan kapinallisten aseistamisen ja sulkemaan rajan, jotta sotilaat ja varusteet eivät pääse Ukrainan puolelle. Tämä edellyttäisi kuitenkin sitä, että Venäjä edes tunnustaisi olevansa aktiivinen osapuoli Ukrainan sisällissodassa.
Vähemmälle huomiolle ovat jääneet tiedot, joiden mukaan Yhdysvallat on tukenut Ukrainan armeijaa miljoonilla dollareilla.
Informaatiosodan sivujuonne koettiin, kun Venäjä vaati Suomelta selvitystä Ukrainaan lähteneistä palkkasotureista. Selvitystä ei ole luvassa, sillä mitään selitettävää ei ole.
Malesialaiskoneen pudottaminen saattaa silti olla käännekohta kriisin ratkaisemisessa. Paineen alla Venäjän presidentti Vladimir Putin on luvannut vaikuttaa separatisteihin Itä-Ukrainassa samoin kuin malesialaiskoneen pudotuksen tutkinnassa. Ratkaisevaa on, miten lieventynyt retoriikka näkyy käytännössä ja venäläisessä ilmapiirissä.
Informaatiosodassa kansalaisten on syytä tukeutua useisiin lähteisiin. Meillä siihen onneksi on laajat mahdollisuudet.
Pääkirjoitus