Ballistiset ohjukset, tykit, tankit ja taisteluhelikopterit säihkyivät lauantaina Moskovan Punaisella torilla, kun Venäjä juhli näyttävällä sotilasparaatilla Voitonpäivää. Neuvostoarmeija löi natsi-Saksan toisessa maailmansodassa 64 vuotta sitten, ja presidentti Dmitri Medvedev käytti menneisyyttä hyväkseen antaakseen varoituksen nykyhetkelle.
– Voitto fasismista on hieno esimerkki ja hyvä oppitunti kaikille kansoille. Se on yhä tänä päivänä ajankohtainen, jos joku suunnittelee sotilaallisten seikkailujen aloittamista, Medvedev sanoi.
– Kotimaamme puolustaminen on pyhä tehtävämme, ja kaikki vihamieliset toimet kansalaisiamme kohtaan torjutaan vankkumatta, hän jatkoi.
Puhetta pidettiin selvänä vihjeenä Georgialle, jonka kanssa Venäjä kävi viime vuonna lyhyen sodan Etelä-Ossetiasta ja Abhasiasta. Venäjä puolusti sotilaallista väliintuloaan alueella nimenomaan tarpeella puolustaa omia kansalaisiaan. Ja kuin pisteeksi i:n päälle paraatissa kunnioitettiin erityisesti Georgian sotaan osallistuneita joukkoja.
Länsisuhteet riippakivenä
Komeista kulisseista huolimatta Venäjän sotilasmahtia kiusaa kaksi vaikeaa ongelmaa. Ensimmäinen on pahoin tulehtuneet länsisuhteet.
Välit sotilasliitto Natoon ja Yhdysvaltoihin ajautuivat viime vuonna kriisiin amerikkalaisten ohjuspuolustushankkeen ja Georgian sodan takia, ja tilanne on ollut kiperä siitä lähtien. Keväällä osapuolet aloittivat jälleen varovaisen yhteydenpidon, mutta viime päivinä on taas ajauduttu alamäkeen.
Ensin Nato karkotti kaksi venäläisdiplomaattia Brysselistä taannoisen Viron vakoiluskandaalin takia, johon Venäjä vastasi karkottamalla kaksi Naton edustajaa Moskovasta. Sitten leimahti kiista Naton harjoituksista Georgiassa, joita Venäjä syytti provokaatioksi.
Vastalauseista huolimatta Nato aloitti harjoitukset keskiviikkona, ja protestiksi Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vetäytyi tulevasta Nato-Venäjä-kokouksesta. Lusikkansa soppaan työnsi vielä Georgia, joka syytti Venäjää alkuviikolla sattuneen kapinayrityksen takapiruksi.
Asiantuntijoiden mukaan tilanne on ongelmallinen Venäjälle, koska se haluaisi nousta eurooppalaiseksi suurvallaksi ja saada sotilaallisen ja taloudellisen asemansa mukaista painoarvoa. Tätä tavoitetta taas on vaikea saavuttaa, jos maa ajautuu kansainvälisissä ympyröissä pahoin sivuraiteelle.
Valopilkkuna ovat sentään tulevat ydinaseiden riisuntaneuvottelut Yhdysvaltain kanssa, joita molemmat maat pitävät erinomaisena tilaisuutena suhteiden kohentamiselle.
Uudistushanke riippakivenä
Toinen murheenkryyni on armeijan massiivinen uudistushanke. Puolustusministeri Anatoli Serdjukov haluaisi panna uusiksi armeijan johtamisjärjestelmät, puolittaa upseerien lukumäärän ja modernisoida aseistuksen. Ministerin mukaan Georgian sota paljasti asevoimissa vakavia puutteita.
Kuitenkin itse armeija suhtautuu reformiin äärimmäisen nuivasti, ja monet korkea-arvoiset kenraalit ovat eronneet vastalauseena. Lisäksi uudistuksen valmistelua moititaan onnettomaksi ja koko hanketta aivan liian kalliiksi nykyisessä talouskriisissä.
Voitonpäivän ajaksi erimielisyydet tosin sysättiin syrjään, ja paraatin vastaanottanut Serdjukovkin sai sotilailta vain hurraahuutoja.