Torstai oli toivoa täynnä viime viikolla, kun Ukraina, Venäjä, Yhdysvallat ja EU sopivat Genevessä Ukrainan kriisin rauhanomaisesta ratkaisusta.
Sopimuksen mukaan laittomien venäläismielisten joukkojen piti luovuttaa aseensa ja poistua valtaamistaan rakennuksista. Ukraina sitoutui lisäämään itäisten alueiden itsehallintoa. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj saisi vakauttajan roolin. Maailmalla ehdittiin jo iloita järjen voittaneen.
Mitä vielä. Palaset revittiin erilleen ennen kuin muste ehti paperissa kuivua. Itä-Ukrainan venäjänmieliset kieltäytyivät noudattamasta sopimusta. Pääsiäispäivänä tunnistamattomat asemiehet hyökkäsivät venäläismielisten tarkastuspisteelle lähellä Slovjanskia ja surmasivat kaksi. Pian kaupungin liepeiltä löytyi kaksi kidutettua ruumista, joista toinen tunnistettiin virkaatekevän presidentin Oleksandr Turtšynovin puoluetoveriksi. Tapaus sai Turtšynovin komentamaan terrorisminvastaisen operaation alkamaan uudelleen.
Kuka hyötyy siitä, että sopimuksen noudattamisen sijasta tilanne rupesi uudelleen kärjistymään?
Vastaus on Venäjä, joka haluaa ajaa Ukrainan epävakauteen ennen toukokuussa pidettäviä presidentinvaaleja. Ilman asianmukaisissa oloissa järjestettyjä vapaita vaaleja Ukraina ei pääse poliittisesti eteenpäin. Näin Venäjä voi jatkaa väliaikaishallinnon painostusta ja vaatimusten esittämistä.
Pääsiäisenä Yhdysvaltain hallitus sai sanomalehti New York Timesin (20.4.) mukaan todisteita, että Itä-Ukrainassa on läsnä Venäjän erikoisjoukkoja. Krimiltä tutut tunnuksettomat ”vihreät miehet” osaavat lietsoa tilanteen aseelliseksi yhteenotoksi.
Pääkirjoitus