Kielipoliittisessa keskustelussa monet kannattavat ”pakkoruotsin” poistamista. Nuorille suunnatuissa kyselyissä on käynyt ilmi, että moni kertoo ruotsin olevan inhokkilistan kärjessä.
Ruotsin vastustaminen pakollisena oppiaineena ei automaattisesti merkitse, että nuoret haluaisivat ottaa tilalle venäjän. Ruotsin pakollisuuden vastustajat ovat perustelleet mielipidettään nimenomaan sillä, että kielivalikkoon esimerkiksi Itä-Suomessa mahtuisi venäjä, jos ruotsi hyllytettäisiin.
”Pakkoruotsin” vastustajat saavat kylmää vettä niskaansa. Lappeenrannan ammattikorkeakoulun Itä-Suomen yläasteikäisten keskuudessa tekemä kysely ruotsin vaihtamisesta venäjään saa tylyn tuomion. Kaksi kolmasosaa nuorista ei halua ottaa venäjää vaihtoehtona ruotsille. Sen sijaan tilalle kelpaisi espanja, saksa tai ranska.
Tulos on masentava. Venäjän kielen taito tulevina vuosikymmeninä olisi merkittävä pääoma. Venäjästä on tullut Suomen suurin kauppakumppani. Viennin ja kaupankäynnin suunta on enenevässä määrin Venäjälle.
Nuorten nihkeys kertoo pitkälti siitä, minkälainen kuva Venäjästä Suomella vallitsee. Venäjän kannalta se ei ole lainkaan mairitteleva.
Venäjän kannattaisi tehdä kaikkensa parantaakseen imagoaan Suomessa. Räyhäkäs Suomen nöyryyttäminen on huono lähtökohta halulle opiskella ison naapurin kieltä, vaikka se olisi hyödyllistä.
Brittipoppi ja amerikkalainen nuorisokulttuuri ovat jo historiaa englannin kielen suosion takana.
Espanjalainen Serranon perheestä kertova tv-sarja oli läpimurto espanjan opiskeluun.
Missä viipyy vastaava venäjän opiskeluun innostava nuorisovillitys Venäjältä?