Venäjä ei pääse irti Katynin sur­mis­ta

Puolan parlamentti sejm vaatii Moskovaa tunnustamaan toisen maailmansodan aikana venäläisen salaisen poliisin (NKVD) suorittamat Katynin joukkoteloitukset kansanmurhaksi.

Puolan parlamentti sejm vaatii Moskovaa tunnustamaan toisen maailmansodan aikana venäläisen salaisen poliisin (NKVD) suorittamat Katynin joukkoteloitukset kansanmurhaksi.

Tiukkasanainen vetoomus meni Euroopan riitaisimpiin kuuluvassa parlamentissa läpi säröittä, sillä kaikki 460 kansanedustajaa oikealta vasemmalle näyttivät vihreää valoa.

Vetoomuksen hyväksymispäivänä tuli kuluneeksi täsmälleen 65 vuotta siitä, kun Neuvosto-Venäjän pahamaineisen salaisen poliisin (NKVD) pyövelit alkoivat murhata Katynin ja lähiseudun metsissä puolalaisia upseereita, poliiseja, pappeja ja sivistyneistön edustajia. Takaapäin päähän ammuttujen uhrien lukumäärä nousi lähes 22 000:een.

Julkilausumassa muistutetaan, että rikolliset murhat sinetöitiin Neuvosto-Venäjän ja natsi-Saksan vuoden 1939 elokuussa allekirjoittamalla Ribbentrop-sopimuksella.

Teloitukset täyttävät kansanmurhan tunnusmerkit. Itäisen suurvallan päämääränä oli riistää Puolalta toimintakyky tuhoamalla sen parhaat ja isänmaallisimmat kansalaiset, kansanedustajat toteavat.

Lisäksi sejm patistaa Venäjää paljastamaan Katynin murhiin liittyvät kaikki valkoiset läiskät.

"Mahdollisesti elossa olevat murhaajat on tuotava päivänvaloon ja saatettava yhä vastuuseen hirmutöistään", vetoomuksessa sanotaan.



Moskovassa hiljaista


Moskovan johto ei ole ottanut minkäänlaista kantaa sejmin vetoomukseen.

Moskovan pääsotilassyyttäjä Aleksander Savjenko lopetti parisen viikkoa sitten 15 vuotta kestäneet tutkimukset Katynin teloituksista puolalaisille tuskallisin nollatuloksin.

Savjenkon laskuopin mukaan Neuvosto-Venäjän salaisen poliisin NKVD:n rikosten jäljiltä löytyi vain 1 800 puolalaisuhria. Hän kiisti myös rikosten kansanmurhaluonteen, ja päätti pitää osan Katynin tutkimusaineistosta yhä salaisena.

Savjenkon omalaatuinen tulkinta nostatti puolalaisissa valtavaa pettymystä, ja se saattaa viilentää yhä maiden välillä vuosia vallinneita jäisiä suhteita.

Katynin joukkomurhatutkimusten jäihin pano saattaa heittää varjoja myös presidentti Aleksander Kwasniewskin osallistumiselle toisen maailmansodan päättymisen 60-vuotisjuhliin, jotka pidetään 9. toukokuuta Moskovassa.

Monet Katynissa lähiomaisiaan menettäneet perheet ovat painostaneet Kwasniewskia penäämään Putinilta anteeksipyyntöä NKVD:n tekemästä murhaoperaatiosta ja tunnustamaan sen kansanmurhaksi.

Ilmoita asiavirheestä