Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj on tämän vuoden kuluessa joutunut kuin varkain historiansa kenties hankalimpaan tilanteeseen Ukrainan kriisin vuoksi.
Etyjillä on Ukrainan ja Venäjän rajaseudulla meneillään kaksi tarkkailuun ja rajavalvontaan liittyvää operaatiota, joiden osittainenkin onnistuminen on tulenaran kehityksen vuoksi vaakalaudalla.
Ukraina ja Venäjä kuuluvat 55 muun jäsenmaan tavoin Etyjiin, joten alueellinen turvallisuus- ja ihmisoikeusjärjestö on periaatteessa tunnustettu toimija ja rauhanvälittäjä myös itäisen Ukrainan sotatila-alueella.
Käytäntö on sitten jotakin muuta. Etyjin tunnuksin varustautuneiden kansainvälisten tarkkailijoiden työtä on alueella vaikeutettu ja heitä on jopa tulitettu. Separatistien härski käytös kertoo täydellisestä piittaamattomuudesta ihmishenkiä ja sopimuksia kohtaan.
Epävakaista oloista huolimatta Etyj haluasi kasvattaa tarkkailijoiden määrää Itä-Ukrainassa nykyisestä 350:stä lähemmäs 500:aa. Takana on ajatus vahvistaa Venäjän ja Ukrainan välisen rajan valvontaa lisäämällä tarkastuspisteitä.
Etyjin ulkoministerikokous pidetään Baselissa Sveitsissä torstaina. Merkittävimpänä asialistalla on juuri Itä-Ukrainan tilanne ja sopimus Etyj-tarkkailijoiden lisäämisestä. Siitä voi tulla melkoinen vääntö. Eri maiden ulkoministereillä on tekemistä, jotta myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov saadaan suostumaan sopimukseen. Venäjä on tähän saakka vastustanut jyrkästi rajatarkkailun lisäämistä.
Syy on paljastumisen pelko. Etyj on uskottava raportoija. Venäjä ei halua, että Etyj pääsisi virallisestikin todistamaan, että Itä-Ukrainan separatisteille virtaa rajan yli sotilaallista apua. Venäjä on jatkuvasti vedonnut siihen, ettei se ole konfliktin osapuoli. Puheilta tipahtaisi pohja, kun kansainvälinen yhteisö saisi lopullisen vahvistuksen sille, että Venäjä rikkoo räikeästi Etyjin periaatteita.
Venäjän aggressiivinen toiminta lähialueillaan on kova testi Etyjille. Moskova yllätti kansainvälisen yhteisön miehittämällä Ukrainaan kuuluneen Krimin niemimaan viime talvena. Alkoi vaikea vaihe.
Venäjän asenne Etyjiin on heittänyt häränpyllyä. Etyjin edeltäjä Etyk perustettiin 1975 Suomen aloitteesta, mutta sen taustalla oli Neuvostoliiton halu sementoida sodan jälkeisen Euroopan rajat. Nyt Venäjä haluaa sivuuttaa järjestön, kun tarkkailutehtävät kohdistuvat siihen itseensä.
Silti Etyj saattaa olla ainoa, joka kykenee laukaisemaan Itä-Ukrainan pattitilanteen.
Etyj kykenee joustavaan toimintaan kriisinhallinnassa ja sovittelussa. Neuvottelupöydässä korostuvat useat alueelliseen turvallisuuteen liittyvät tekijät kuten demokratian toiminta, talouskehitys ja ihmisoikeudet. Etyj ei ole perinteinen rauhaan pakottaja, vaan se pyrkii luomaan kestävää pohjaa konfliktin jälkeiselle elämälle.
Onnistuminen edellyttää sitä, että konfliktin osapuolet sitoutuvat Etyjin tavoitteisiin. Venäjä välttelee sitoutumista viimeiseen asti. Tuskin Baselin-kokous Lavrovin jääräpäisyyttä muuttaa.
Pääkirjoitus