Venäjän nykymenossa merkit eivät ole kovin hyvät, sanoo professori Tauno Tiusanen Lappeenrannan yliopistosta. Venäjä on hänen mukaansa menossa yhä autoritaarisempaan suuntaan.
Energiavaroilla pelaaminen ja sotilaallinen uhittelu ovat voimissaan. Valtiolla on entistä enemmän sananvaltaa talouselämässä. Se ilmeni esimerkiksi suomalaisen konttiyhtiö Container Financen ja paikallisen rakennusviraston tonttiselkkauksessa Kronstadtin satamassa viime keväänä.
EU:n laajeneminen hirvittää ja epäilyttää Venäjää, mikä näkyy esimerkiksi suhtautumisessa Ukrainan länsipyrkimyksiin. -- Semmoisia viestejäkin on luettavissa, että kun Suomi nyt on EU:ssa, meille olisi edullista, että emme olisi Natossa. Ei sitä suoraan sanota, mutta kyllä se rivien välistä on näkyvissä, Venäjä-asiantuntija Tiusanen huomauttaa STT:n haastattelussa.
Venäjällä on syvälle juurtunut puskurivyöhykeajattelu, mikä on viilentänyt suhteita EU:ssa ja Natossa oleviin Baltian maihin. Neuvostoaikana länteen johtanut öljyputkisto kulki Baltian kautta, mutta nyt reittiä ei poliittisista syistä haluta käyttää. -- Ekonomistina näen, että oli täyttä mielettömyyttä tehdä öljynkuljetusterminaali Koivistoon ja samalla vaarantaa koko Suomenlahden tulevaisuus öljykuljetuksilla.
Kiinalainen ystävä ja atomin autuus
Venäjä havittelee vauhdilla sotilaallista valta-asemaansa takaisin. Maa kokee Yhdysvallat liian mahtavaksi ja hakee sille vastapainoa lähentymällä Kiinaa. Maat ovat jo ottaneet tuntumaa toisiinsa yhteisissä sotaharjoituksissa.
Presidentti Vladimir Putin muistutti viime vuonna linjapuheessaan, että Yhdysvallat käyttää rahaa 25 kertaa enemmän sotilasmenoihin kuin Venäjä. Tiusasen mukaan tällaista eroa ei pystytä nopeasti kuromaan umpeen, mutta asiaan selvästi satsataan.
Kansainväliseen voimannäyttöön liittyvät venäläisten sotilaskoneiden viimeaikaiset lennot Tyynellämerellä ja pohjoisilla merialueilla. Laivastoon ja ilmavoimiin satsataan nyt vahvasti. Venäjän budjetista sotilasmenoihin kuluu 6--7 prosenttia, kun esimerkiksi luonnonsuojelulle jää 0,05 prosenttia.
26 uutta ydinvoimalaa
Vireillä on myös jättiläissuunnitelma, jolla energiasektori muutetaan lähes täydellisesti. Atomivoima-ohjelmassa esitetään, että maahan pitää rakentaa 26 uutta ydinvoimalaa. Siihen ja vanhojen voimaloiden kunnostamiseen arvioidaan menevän rahaa 350 miljardia euroa. Venäjä haluaa myös edistää hiilivoiman käyttöä ja maksimoida maakaasun viennin. Energian vientituloista jopa 70--80 prosenttia menee valtion kassaan.
Venäjä käyttää valtiolle tulevia tuloja sijoitustoimintaan, muttei niinkään yhteiskuntarakenteen parantamiseen. Maahan on myös perustettu niin sanottu stabiliteettirahasto, johon valtio on kerännyt Tiusasen tietojen mukaan 70--80 miljardia euroa.
-- Niillä ostetaan esimerkiksi ulkomaisia obligaatioita. Tämä on sinänsä outoa, koska omat investoinnit ja esimerkiksi infrastruktuuri kaipaisivat selvästi kohennusta, Tiusanen ihmettelee.