Velkajärjestelyvelallisten vanhempien lapset ovat joutuneet lapsilisän korotuksen yhteydessä muita heikompaan asemaan.
Lapsilisälain muutosta tehtäessä olisi pitänyt huomioida myös velkajärjestelyssä olevien lapset, huomauttaa talous- ja velkaneuvoja Reino Ukkola oululaisesta Talouskonsultointi Aureus Oy:stä. Lapsilisän tarkoituksena kun on nimenomaan yhdenmukaistaa lasten asemaa, muun muassa harrastusmahdollisuuksien suhteen.
Tämän vuoden alusta lapsilisä ensimmäistä alle 17-vuotiasta lasta kohti nousi kymmenellä eurolla eli yhdeksästäkymmenestä eurosta sataan euroon.
"Kun laaditaan maksuohjelmia tämän vuoden alusta lukien, tämä kymmenen euroa voidaan katsoa menevän suoraan velkojille, jos molemmat puolisot ovat velkajärjestelyssä ja jos heille jää maksuvaraa", Ukkola kertoo.
Vanhoihin maksuohjelmiin ei muutoksia
Lainsäädäntöneuvos Liisa Lehtimäki oikeusministeriöstä painottaa, että jos on ennen tämän vuoden alkua vahvistettu maksuohjelma, lapsilisän korotus ei vaikuta maksuvelvollisuuteen eli korotus ei mene velkojille. Jos nyt tehdään maksuohjelma, maksuvelvollisuuteen lasketaan tämän hetken lapsilisän määrä. "Samoja periaatteita noudatetaan kuin viime vuodenkin puolella", Lehtimäki sanoo.
Lehtimäki muistuttaa, että tilanne johtuu velkajärjestelyn säännöistä. "Velkajärjestelyhän on aika tiukka systeemi, jossa pyritään toisaalta siihen, että velallisen toimeentulo on kohtuudella turvattu ja jossa kohtuuden alaraja haetaan toimeentulotuesta."
"Onko yleensä yhdenvertaista, että velkajärjestelyssä oleva talous ei velkajärjestelystä huolimatta tule toimeen eikä lapsilisä tule tosiasiassa lapsen hyväksi? Monellahan tulot ovat pienemmät, kuin mitä velkajärjestelyssä jää elämiseen", Lehtimäki kysyy. Sama tilanne voi olla myös pienituloisessa taloudessa, hän muistuttaa.
Lapsilisää ei lueta suoraan velallisen tuloihin, kun hänen maksukykyään lasketaan. Velallisen maksuvara muodostuu, kun hänen tuloistaan vähennetään oikeusministeriön asetuksella vahvistetut välttämättömät elinkustannus-, asumis- ja työmatkamenot, päivähoitomaksut ja joitakin muita menoja.
Lapsilisää vastaava osuus vähennetään lasten elinkustannusosuuksista.
Velallisen kanssa samassa taloudessa asuvan ensimmäisen ja toisen alaikäisen lapsen elinkustannusosuus nousi vuoden alusta kahdella eurolla eli 282 euroon. Tästä summasta vähennetään vanhemmille maksettava lapsilisä, joka on 100 euroa ensimmäiseltä lapselta. Ennen vuodenvaihdetta ensimmäisen lapsen elinkustannusosuudesta, joka oli tuolloin 280 euroa, vähennettiin 90 euroa. Velkajärjestelyssä olevien perheiden lapsilta lapsilisän korotus jää siis saamatta.
Asetusmuutoksella yhdenvertaisuus
Reino Ukkolan käsityksen mukaan lainsäätäjällä ei varmaankaan ole ollut tarkoitus ohjata lapsilisäkorotusta lapsen vanhempien velkojille.
Lapsilisäkorotuksen toteutuminen yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti edellyttää, että oikeusministeriön asetusta velkajärjestelyvelallisen maksukyvyn arvioinnin perusteista muutetaan. Ukkola toivoo asetusta muutettavan siten, että ensimmäisen lapsen elinkustannusosuudeksi tulisi 292 euroa.
Lehtimäki sanoo, että lapsilisän osalta lainsäädännöllisiä muutoksia ei ole tulossa. Hän muistuttaa, että viime vuonna tuli sen sijaan helpotuksia muun muassa lisätulojen hankkimiseen, jonka myötä erilaiset korotukset hyödyttävät koko perhettä.
"Elinkustannusosuuden määrä perustuu toimeentulotuen rajoihin ja jos niissä tapahtuu muutoksia, myös lapsilisän osalta tehdään tarkistuksia", Lehtimäki vakuuttaa.