Oulu Maksamatta jääneen laskun karhuaminen ei ole niin kylmäkiskoista puuhaa kuin äkikseltään saattaisi ajatella.
"Niin meidän kuin asiakkaidemmekin toive on, että velallinen ottaa yhteyttä velkojaan, jos hän ei pysty maksamaan laskua sen eräpäivänä. Velallisen kannattaa mieluummin pyytää eräpäivän lykkäystä tai neuvotella maksusopimuksesta kuin vain jättää lasku maksamatta", painottaa yhteyspäällikkö Anne Weck-Syrjänen perintä- ja asiakashallintayritys Intrum Justitia Oy:stä.
Paras vaihtoehto olisi yrittää sopia maksuaikataulusta jo ennen eräpäivän umpeutumista, mutta neuvotella voi myös sen jälkeen, Weck-Syrjänen huomauttaa.
Maksamatta jääneen laskun karhuaminen siirtyy perintätoimistolle siinä vaiheessa, jos velallinen ei ala reagoida edes velkojan lähettämiin maksukehotuksiin.
Velallinen ja velkoja voivat sopia maksuaikataulusta vielä silloinkin, kun asiaan tarttuu perintäneuvottelija.
"Perintäneuvottelija on linkki velallisen ja velkoja-toimeksiantajan välillä. Hänen työnsä on pitkälti puhelimessa oloa ja hänen tarkoituksenaan on auttaa osapuolia neuvottelemaan maksusopimuksesta. Jos kysymyksessä on ylivelkaantunut, perintäneuvottelija voi ohjata velallisen ottamaan yhteyttä Takuu-Säätiöön tai kertoa lakisääteisen velkajärjestelyn mahdollisuuksista", Weck-Syrjänen kuvailee.
Jos velkoja ja velallinen eivät pääse sopimukseen laskun maksusta perintätoimistonkaan avulla, juttu jatkaa käräjäoikeuteen. Käräjäoikeuden päätös puolestaan siirtyy ulosottoon. Jos prosessi etenee näin pitkälle, alkuperäinen velka ennättää paisua moninkertaiseksi.
Valtaosa suomalaisista maksaa laskunsa yhä säntillisesti, Anne Weck-Syrjänen sanoo. Tämä näkyy esimerkiksi eurooppalaisessa maksutapatutkimuksessa, jossa suomalaiset yltävät kerta toisensa jälkeen kärkikastiin.
"Toissa vuonna meille tuli noin 700 000 toimeksiantoa perintään, ja näistäkin valtaosa hoidettiin maksamalla. Velkojen kasaantumista on kuitenkin havaittavissa, ja pahimmin puristuksiin tuntuvat joutuvan keski-ikäiset ihmiset", yhteyspäällikkö arvioi.