Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen mukaan kotitalouksien velkarasituksen epätasainen jakautuminen eri tulonsaajaryhmien kesken huolestuttaa jossain määrin. Hän ei kuitenkaan suostu sanomaan, että se olisi jo ongelma.
Velkaantumisaste on kasvanut tasaisesti ja suhteellisen voimakkaasti jo usean vuoden ajan, mutta nyt kasvu näyttäisi olevan taittumassa.
"Vaikka asuntolainakannan kasvuvauhti on hieman hidastunut, se on jatkunut yllättävän nopeana ja ollut ripeämpää kuin euroalueella keskimäärin. Suomessa hidastuminen voi jatkua, kun korkotason nousun välittyminen asuntolainakorkoihin etenee", arvioi Liikanen pankin tiedotustilaisuudessa torstaina.
Liikanen arvioi, että kotitalouksien nykyinen velkaantumisaste, 95 prosenttia, nousee yli sadan prosentin vuoteen 2008 mennessä.
Muualla Pohjoismaissa enemmän velkoja
Lohdullista tilanteessa on se, että Suomen velkaantuneisuus on Pohjoismaiden alhaisin. Tanskan ja Islannin velkaantuneisuus on jo nyt yli 200 prosenttia.
Mutta vaikka Suomessa on vähemmän velkaa, on meillä myös vähemmän varallisuutta kuin muissa Pohjoismaissa eli meidän lainanhoitokykymme ei ole yhtä vahva.
Liikasen mukaan Suomen kotitalouksien nopea velkaantuminen ei ole ongelmallista pankeille, vaikkakin pitkällä aikavälillä hyvin pieni korkomarginaali voi nakertaa niiden kannattavuutta.
Asuntolainoista hyvin suuri osa on keskittynyt keskituloisille perheille, joilla ei ole vielä muuta varallisuutta kuin velkainen asunto.
Vaikeuksia voi tulla siitä, että lainoista erittäin suuri osa on vaihtuvakorkoisia. Silloin nopea koron nousu voi tuoda ikäviä yllätyksiä asuntovelalliselle, kun lainanhoitokulut nousevat.
Liikasen mukaan vaihtuvakorkoisten lainojen osuus EU-maissa on suurin Suomessa ja Espanjassa.
Danske Bank kiristää pankkien kilpailua
Suomen Pankki arvioi, että Sampo Pankin myyminen Danske Bankille kiristää edelleen pankkien kilpailua Suomen asuntolainamarkkinoilla. Liikanen muistuttaa, että kaupan toteutumisen jälkeen ulkomaisilla pankeilla on jo yli 50 prosentin osuus Suomen pankkitoiminnasta.
Vanhoista EU-maista vain Luxemburg menee Suomen edelle eli siellä ulkomaisten pankkien osuus on vielä Suomeakin suurempi. Luxemburgin asemaa selittää, että se on eräänlainen pankkikeidas, jossa toimii lukuisia ulkomaisia pankkeja.
Jos pankin taseet otetaan vertailuperustaksi, ulkomaisten pankkien osuus Suomen pankkitoiminnasta nousee vajaaseen 70 prosenttiin.
Liikasen mielestä Euroopan rahoitusmarkkinoiden yhdentymisen syveneminen ja kilpailun lisääntyminen on asiakkaiden näkökulmasta myönteistä, mutta tilanne asettaa suuria haasteita pankkien valvonnalle erityisesti mahdollisessa kriisitilanteessa.
Hän suosittaa EU:n rahoitusvalvonnasta vastaavien instituutioiden yhteistytön lisäämistä. Nyt jokaisessa EU-maassa toimii oma kansallinen rahoitustarkastus.