Kymmenet tuhannet lamavuosien syöksykierteessä velkaantuneet kansalaiset näkevät valoa ulosottotunnelin päässä.
Vuoden 2008 alusta on määrä tulla voimaan uusi ulosottoa koskeva laki. Vanhat velat annetaan kokonaan anteeksi 15-20 vuoden päästä. Samalla velkapanta poistuu takaajien kaulasta. Päävelan myötä myös takaajavastuu vanhenee samassa yhteydessä.
Lisäksi korjataan se nykylaissa oleva kummajainen, että kerran anteeksi annettu velka herää uudestaan henkiin velallisen kuoleman jälkeen.
Eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja Tuija Brax (vihr.) korostaa, että muutosten voimaantulon jälkeen 1990-luvun alun lamavuosina pahasti velkaantuneet ihmiset voivat vihdoin suunnitella elämäänsä puhtaalta pöydältä.
Kaikkia velkoja
ei saa anteeksi
Kaikkien velallisten kurimustaakka uusikaan laki ei helpota.Velat annetaan anteeksi vain niille, joilta velkaa on peritty ulosottoteitse. Muut lainat eivät vanhene, jos velkoja pitää niitä velkalain mukaisesti hengissä eli säännöllisin väliajoin muistuttaa todistettavasti velan olemassaolosta.
Brax kertoo, ettei hallitus suostunut lakivaliokunnan esitykseen laajentaa anteeksiantoa ja avata velkalaki epäkohdan korjaamiseksi. Hän ennakoi, että eduskunta kirjoittaa lain saatteeksi ponnen, että seuraavan valmistelun kohde pitää olla velkalain korjaaminen niin, että se mahdollistaa anteeksiannon kaikille veloille. Muuten velalliset eriarvoistetaan, tulee väärinymmärryksiä ja hankaluutta arjen tilanteissa.
Lakivaliokunnassa käsittelyn alla oleva esitys uudeksi ulosottokaareksi on neljäs ja viimeinen osa ulosottolain kokonaisuudistusta. Brax muistuttaa, että jo pari vuotta sitten tehtiin merkittävä ja kauaskantoinen päätös siitä, että ulosotto sinänsä loppuu 15 vuoden jälkeen. "Jo tämän päätöksen nojalla ensimmäiset ulosotot voivat loppua vuoden 2008 alusta."
Tuolloin lakiin jäi se ihmeellisyys, että kerran anteeksi annettu velka herää uudestaan eloon sen jälkeen, kun velallinen kuolee. Velka tupsahtaisi perikunnan pöydälle.
Braxin mielestä oikeuspoliittisesti ja oikeudenmukaisuussyistä tilanne ei voi olla se, että jos velan perinnällä on takaraja, velka voi herätä henkiin.
"Tämä synnyttäisi Suomeen uudenlaiset roskalainamarkkinat, kuolleiden lainojen jälkimarkkinat. Nämä lainat olisi todennäköisesti myyty erikoistuneille perintätoimistoille tai toimistojen kuolinpesäosastoille, jotka rupeaisivat seuraamaan kuolinpesiä ja kuin hyeenat hyökkäämään tai pahimmassa tapauksessa käymään pesän osakkaiden kimppuun jälkikäteisesti vaatimalla: maksakaa tai nostamme prosessin pesää vastaan."
Aiempi oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) ei antanut eduskunnalle lupaa peukaloida hallituksen esitystä. Hän väläytti mahdollisuutta hakea muutosta oikeusteitse . Tämä olisi Braxin mielestä ollut "melkoinen prosessi".
Eduskunta liitti lakiin ponnen, jossa vaadittiin asian korjaamista seuraavan uudistuksen yhteydessä. "Olen todella tyytyväinen, että oikeusministeri Leena Luhtanen (sd.) antoi tämänsisältöisen esityksen eduskuntaan. Nyt kuolinpesillekin tulee vapautus", Brax toteaa.
Pieniä ongelmia jää yhä. "On joukko yksityisihmisiä, jotka laman aikana maksoivat takausvelkansa viimeistä penniä myöten. Mutta jos heillä olisi vielä saatavia alkuperäiseltä velalliselta, he eivät saa omaansa, vaan he jäävät nuolemaan näppejään. Tämä ei ole oikein", Brax sanoo.
Tähän korjaamiseksi Brax kaipaisi vielä siirtymäaikoja. Talousvaliokunta peräsi vielä varmuutta takaajan turvaan tilanteessa, jossa päävelallinen tuomitaan 10 vuoden lisämaksuaikaan siksi, että hän on toiminut väärin. Mikäli takaaja on tästä tietämätön, hän on vastuusta vapaa 15-20 vuodessa.