"Meitä on liian vähän, ja työmäärä on valtava", myöntää Oulun alueen pohjoisten kuntien talous- ja velkaneuvoja Anja Keinänen.
Keinäsen luo päästäkseen neuvontaa kaipaava voi varautua vartomaan pari kuukautta.
"Mutta jos kyse on todella pahasta kriisistä, esimerkiksi jos asunto on menossa pakkohuutokauppaan tai häätö uhkaa, täytyy yrittää löytää jostain välistä aikaa vaikkapa vain puoli tuntia. Eihän hädissään olevaa voi ihan oman onnensa nojaan jättää."
Oulun kaupungin velkaneuvojille jonotusajat ovat vielä pidemmät. "Ensimmäiset omat vapaat aikani menevät kesäkuuhun viikolle 24, ja toisella velkaneuvojallamme vieläkin pidemmälle", kertoo talous- ja velkaneuvoja Pekka Westman.
Yksinkertainen
ratkaisu: lisää rahaa
Suosituksen mukaan talous- ja velkaneuvonnan uuden asiakkaan olisi saatava ensimmäinen neuvonta-aikansa 60 vuorokauden kuluessa varauksesta. Viime vuoden lopussa suositusaika ylittyi Pohjois-Suomessa selvästi Oulussa ja Rovaniemellä sekä nippanappa Kemissä.
"Kyllä meitä neuvojia saisi olla oululaisia varten kolmekin, tai edes niin, että kolmantena olisi avustava, kirjallisia töitä tekevä velkaneuvoja. Nyt jonot venyvät aivan liian pitkiksi. Lisäksi tulee helposti tyhjäkäyntiä, kun asiakkaat varaavat aikoja kolmen kuukauden päähän, eivätkä sitten enää muista tulla", Westman harmittelee.
Monessa kaupungissa ja kunnassa talous- ja velkaneuvonnan tilanne helpottuisi periaatteessa yksinkertaisesti - eli sen rahoitusta lisäämällä.
Jotkut kunnat paikkaavat resurssivajetta omasta pussistaan jo nyt.
"Raahen alueella kunnat ovat osallistuneet velkaneuvonnan kustannuksiin yli 50 prosentilla", kertoo Raahen talous- ja velkaneuvoja Helena Kultala.
Sitä vastoin Oulussa ja sen pohjoisissa naapurikunnissa kuntien rahoitusosuudet velkaneuvonnan kustannuksiin ovat luokkaa nolla prosenttia.
Rahoituksen lisäämistä esitetään myös oikeustieteen tohtori Kirsti Rissasen viime viikolla työministeri Tarja Cronbergille (vihr.) luovuttamassa selvityksessä.
Rissanen ehdottaa, että nykyisen noin 4,7 miljoonan euron määrärahaa korotetaan 2,4 miljoonalla eurolla kuntien maksettavana olevien kustannusten kattamiseksi. Ministeri Cronberg puolestaan totesi tuoreeltaan, että hallitus on lisätalousarvioesityksessään ehdottanut talous- ja velkaneuvontaan lisämäärärahaa 1,5 miljoonaa euroa.
Kierre alkaa
kulutusluotoista
Velkaneuvontaa alettiin järjestää edellisen laman jälkimainingeissa, eikä neuvonnan tarve ole velkaneuvonnan ammattilaisten mielestä 15 vuodessa vähentynyt. Pitkittyvän taantuman arvioidaan lisäävän sen tarvetta entisestään.
Kun 1990-luvulla velkaneuvonnassa selviteltiin erityisesti entisten yrittäjien ja takausvastuullisten ahdinkoa, nyt korostuvat etenkin kulutusluottoihin ja pikavippeihin liittyvät ongelmat, Anja Keinänen arvioi.
"Kulutusluottoihin liittyvät jutut ovat yleisiä, ja peliongelmaisiakin on yllättävän paljon. Asiakkaiksi tulee yleensä ihan tavallisia työssäkäyviä ihmisiä, joilla on ehkä liian isot asuntolainat, ja sitten on otettu luottoa, kun sitä on saatu joka paikasta", Keinänen kuvailee.
"Nykyään ostetaan erilaisilla korteilla ja yhtäkkiä huomataan, ettei pystytäkään maksamaan takaisin. Otetaan uutta velkaa edellisten maksamiseksi ja lopulta tartutaan hädissään vielä pikavippeihin", Pekka Westman kuvailee tyypillisen velkakierteen syntyä.
Velkaneuvojen pakeille havahdutaan usein vasta ehkä ulosottomiehen patistelemana eli siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat kasautuneet todella pahasti. "Jos tultaisiin aiemmin, pysyttäisiin sopimaan paremmin vapaaehtoisista maksujärjestelyistä velkojien kanssa", Keinänen huomauttaa.
