Pääkirjoitus

Vel­kaan­tu­mis­ta syytä jar­ru­tel­la

Tuloihinsa nähden voimakkaasti velkaantuneiden määrä on kasvanut Suomessa. Tämä tekee sen, että koko kansantalous on entistä haavoittuvaisempi.

Vaikka eilispäivän uutinen kertoi ilosanomana, että bruttokansatuote on kasvanut 3,7 prosenttia vuoden takaisesta, talouden yllä on yhä monia epävarmuustekijöitä. Osa niistä on heijastumaa Euroopan muiden maiden talousvaikeuksista, osa ihan kotitekoisia ongelmia. Täytyy muistaa, että vaikka bruttokansantuotteen nousu on ollut noinkin riuska, vertailukohta on taantuma-aika, jolloin talous syöksi syvimpään kurimuksen sitten sisällissotavuoden.

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen varoitteli keskiviikkona kotitalouksia velkaantumasta liikaa. Kotitalouksien keskimääräinen velkaantuminen kun on kasvanut tänä vuonna ennätystasolle. Merkillepantavaa on, että tuloihinsa nähden voimakkaasti velkaantuneiden kotitalouksien määrää on lisääntynyt merkittävästi. Yhdeksällä prosentilla kotitalouksista on velkaa yli 300 prosenttia suhteessa niiden vuosittaisiin tuloihin.

Talouden elpyminen Suomessa on tapahtunut eri tahtiin eri aloilla; samansuuntaisesti kuin muualla Euroopassa. Kasvua Suomessa ovat vauhdittaneet etenkin viennin ja kulutuksen piristyminen sekä asuntorakentamisen lisääntyminen.

Liikasen varoitukset on syytä ottaa vakavasti. Kotitalouksista vajaan kymmenyksen velkataakka on sitä luokkaa, että taloudellisen tilanteen heikentyessä, sieltä voi hallitsemattomasti pompahdella pommeja. Näiden talouksien lainakakku on yli 46 prosenttia yhteenlasketuista veloista. Tämä kertoo karua kieltään siitä, että ylivelkaantuminen on keskittynyt pienelle joukolle, jonka määrä on muutamassa vuodessa tuplaantunut.

Tähän saakka Suomen pankit ovat selvinneet taantumasta ja rahoitusmarkkinoita heilutelleesta kriisistä pienin vaurioin. Luottotappiot taantuma-aikana eivät nousseet mitenkään merkittäviksi.

Lainojen korkojen poikkeuksellinen alhaisuus on houkutellut kotitalouksia velanottoon. Pankit ovat tarjoilleet rahaa varsin auliisti. Ajoittain on syntynyt vaikutelma, ettei 1990-luvun lamasta oltaisi opittu mitään. Tuolloinhan velkaa suorastaan tuputettiin ottamaan rutkasti. Moni otti, joutui talousvaikeuksiin, ylivelkaantui, ja viimeisiä laskuja niistä kulutusjuhlista maksellaan yhä.

Talousasiantuntijat ovat varoitelleet jo jonkin aikaa, etteivät korot tule pysymään näin alhaalla iät ajat. Korkomarkkinoilla on ollut levottomuutta. Korot ovat sahailleet ylös ja alas. Näillä näkymin alhaisista koroista saadaan nauttia ainakin ensi vuoden loppupuoliskolle saakka. Ilo ei ole kovin pitkäaikainen, kun ottaa huomioon, että varsinkin asuntolainojen laina-ajat lasketaan nykyään kymmenissä vuosissa.

Euroopan talouskriisin helpottuminen ja talouden vakautuminen ovat yhä uskon varassa. Epävarmuustekijöitä, jotka saattavat heilutella valtioiden talouksia, on ilmassa tavattoman paljon

Nopeisiin muutoksiin voidaan joutua vielä. Tämän vuoksi on tärkeää, että kotipesä olisi mahdollisimman hyvässä kunnossa. Tämä edellyttää malttia lainamarkkinoilla.