Talous- ja velkaneuvoja Kirsti Mäkelä on huolissaan suomalaisten velkaantumisesta. Tilanne on hänen mielestään vähintään yhtä paha kuin 1980-luvun lopussa. Asiakkaat ovat niin veloissaan, ettei pieneenkään tulopohjan notkahdukseen jää varaa. Lomautusaalto toi loppuvuodesta Lahden jonoon uusia asiakkaita 300 jonottajan jatkoksi. Entistä useammat ovat huolissaan ison asuntolainan hoitumisesta.
Mäkelä mukaan "velkaa on jo sekä otettu että annettu aivan liian paljon maksukykyyn nähden". Hän ei käytä velkojen ottajista eikä antajista sanaa holtiton, mutta kummastelee molempien osapuolten ratkaisuja.
"Kyllä tässä on tarpeeksi iloisesti kulutettu. Asiakas sanoo kymmenien yksittäisten luottojen kuluneen elämiseen, mutta hän ei osaa tarkemmin kertoa, mihin."
Moni on esimerkiksi maksanut ostoksensa aluksi nollakorkoisella luottokortilla, mutta unohtanut laittaa sen aikanaan poikki.
Luottorekisteri kertoisi totuuden
Mäkelä on perannut tilannetta talous- ja velkaneuvojana syksystä 1994 lähtien. Hän ei ole havainnut pankkien luotonantopolitiikan juurikaan tiukentuneen.
"En olisi myöntänyt kaikkia näitä luottoja. Määräaikaisessa työssä oleville on annettu suuria lainoja, ja yhdeltä rahoituslaitoksella on yhdelle asiakkaalle jopa viisi eri velkaa."
Mäkelä myöntää heti perään, että asiakkaat ovat saattaneet pankissa pimittää todellisen tilanteensa. Sen selvittämisessä auttaisi muun muassa Ruotsista tuttu luottorekisteri. Se kertoo kerralla kaikki kansalaisten luotot, kun nyt pankki pystyy varmuudella tarkistamaan vain oman ryhmänsä saatavat.
Asuntolainapommi tikittää?
Yhden seikan Mäkelä muistaa muuttuneen sitten viime laman. Asiakkaiksi ei ainakaan vielä ole ilmoittautunut asuntolainojen takaajia. Tämä ei välttämättä kerro parantuneesta tilanteesta, vaan pikemminkin muuttuneista käytännöistä. Valtiontakauksen ansiosta pankit ovat tarvinneet takaajia entistä harvemmin.
"Mutta mitä tapahtuu, kun asunnon arvo ei enää välttämättä vastaa loppulainaa?"
Velkaneuvojien juhlaseminaariin kantautui äskettäin eri puolilta Suomea huolestuttavia viestejä siitä, että asuntolainoista on selvitty ottamalla kalliita kulutusluottoja ja laiminlyömällä muita maksuja.
"Rahoitustarkastuksen ja pankin edustajien puheenvuorot olivat aivan liian ruusuisia."
Velkajärjestely ykköskonstina
Ei ole mitenkään tavatonta, että Kirsti Mäkelän uudella asiakkaalla on kymmeniä erilaisia velkoja pankkiin ja luottolaitoksiin sekä suvun ja tuttavien vipit päälle.
Tällöin karsiutuu heti se vaihtoehto, että velat voisi korvata kotikunnan myöntämällä sosiaalisella luotolla. Lahdessa käytäntö aloitettiin viime vuonna, ja maksimina on 5 000 euroa.
Paineita on myös Takuu-Säätiön enimmäisvaltuuden nostamiseen nykyisestä 34 000 eurosta.
"Käräjäoikeuden hyväksymästä velkajärjestelystä on käytännössä tullut ensisijainen apu, vaikka lakia säätäessä sitä kuviteltiin viimeiseksi vaihtoehdoksi", kummastelee Mäkelä.