Miltei kaikki asunnon ostajat joutuvat rahoittamaan ainakin osan hankinnastaan lainalla, mutta omat mahdollisuudet on laskettava tarkkaan.
Ihmisten usko omaan talouteensa on pääsääntöisesti myönteinen ilmiö. Se vauhdittaa nytkin kankeasti liikkuvia talouden rattaita. Luottavasti mahdollisuuksiinsa suhtautuvat kotitaloudet uskaltavat tehdä isojakin investointeja myös lainarahalla. Siinä ei ole mitään pahaa, kunhan oman kotitalouden kestokyky arvioidaan realistisesti. Koko Suomen talous on pysynyt viime vuosina vahvempana kuin monissa muissa maissa juuri kuluttajien ostopäätösten ansiosta.
Vaikeudet alkavat, jos luottoa otettaessa tehdyt laskelmat takaisinmaksusta on vedetty sietorajoille ja jokin osatekijä muuttuu. Yksi keskeisistä vaikuttajista on lainakorko. Mitä suuremmat luotot, sen suurempi vaikutus on pienilläkin korkoheilahteluilla.
Viime aikojen matala korkotaso on saanut myös monet aiemmin erittäin varovaisesti velkarahaan suhtautuneet kuluttajat hakeutumaan rahalaitosten lainatiskeille. Pankeista vahvistetaan, että nykyään on paljon utopistisiakin hankkeita tavoittelevia luoton hakijoita. Pankit osaavat varmasti palauttaa suurimman osan heistä arkitodellisuuteen. Aina kuitenkin myös jokin heikolla pohjalla oleva hanke tulee rahoitetuksi.
Oulun seudulla voidaan liioittelematta puhua valtavasta asuntolainojen määrän kasvusta. Miltei kaikissa alueen pankeissa asuntolainojen määrä on kasvanut vuoden sisällä kaksinumeroisella prosenttiluvulla. Muuallakin maassa suunta on vahvasti nouseva. Oulu kuuluu vahvimpiin kasvukeskuksiin. Siksi asuntojen tarve ja niiden menekki on täällä suurimmalta osin kestävällä pohjalla, samoin asuntokauppojen lainoitus.
Lainan ottajan pitää huomata, että korot ovat nyt ennätysmäisen matalalla. Alaspäin ei ole juuri enää mahdollisuutta mennä. Nykyinen taso johtuu kansainvälisestä tilanteesta. Maailmantalous on taantumassa, jota keskuspankit yrittävät saada nousuun myös edullisella rahan hinnalla.
Kun talous alkaa elpyä kunnolla, myös korot nousevat vääjäämättä. Silloin muuttuvat luottokustannuksetkin. Vaikka pitkiin korkoihin sidotut lainat ovat yleistyneet, lainakorkoja sidotaan silti yhä paljon lyhyisiin tai keskipitkiin korkoihin.
Koron mahdollisesti noustessa käy monissa tapauksissa niin, että kuukausittaiset maksuerät säilyvät ennallaan, mutta lainan lyheneminen hidastuu. Jos kuitenkin laina-aika on jo muutenkin erittäin pitkä, varaa takaisinmaksuajan venyttämiseen ei ehkä löydy. Pahin uhkakuva on, että asuntojen hinnat kääntyisivät laskuun. Tuolloin jäljelle jäävät suuri laina ja romahtanut vakuusarvo.
Lainamääriä on kasvattanut asuntojen pitkään jatkunut hinnannousu. Merkkejä ainakaan nopeasta muutoksesta ei ole näkyvissä. Kokemusten valossa olisi kuitenkin uhkarohkeaa väittää, että siinäkään ei voi tapahtua muutosta. Hieman yli vuosikymmen sitten asuntojen hinnat syöksyivät alas. Mitään merkkejä sellaisen toistumisesta ei sentään ole näkyvissä. Kovin erikoista olisi kuitenkin, jos talouteen normaalisti kuuluva aaltoliike jättäisi asuntojen hintatason pysyvään nousuun, vaikka pudotus ei ilmeisesti olisikaan niin raju kuin edellisellä kerralla.
Heilahduksien mahdollisuuden huomioon otto ei ole vaikeuksien esiin manaamista, vaan tervettä varovaisuutta. Kovat tosiasiat on jaksettava aina muistaa. Omaa takaisinmaksukykyä on syytä arvioida inhorealistisesti. Pankkien on syytä pitää lainahanaa mieluummin liian kireällä kuin liian löyhällä. Velka on veli otettaessa, mutta renki maksettaessa.