Pääkirjoitus

Velka on veli vain hetken

Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut ennätystasolle. Suurten luottojen pitkä takaisinmaksu voi hämärtää käsitystä todellisista kustannuksista.

Kotitalouksien kasvanut velanotto on saanut huolestuttavia piirteitä. Tilastot vahvistavat, että kotitalouksien velkaantumisaste on noussut ennätystasolle. Velkaantuneisuus on kasvanut jo useita vuosia. Lainojen korot ovat alhaalla, mikä omalta osaltaan ruokkii lainanottoa.

Lainaa on toki järkevää ottaa silloin, kun korot ovat alhaalla ja kun takaisinmaksukyky on kunnossa. Kukaan ei liioin kaipaa korkotasoa, jota jouduttiin maksamaan 1990-luvun luotoista.

Suomen Pankin johtokunnan jäsen Olli Rehn muistutti aiheellisesti Kalevan haastattelussa (11.8.), että kotitalouksien velkaantumisaste on tällä hetkellä noin 127 prosenttia, kun se vielä vuosituhannen vaihteessa oli 64 prosenttia. Velkaantuneisuus on siten huomattavasti korkeammalla kuin aiemmin.

Valtaosa luotoista on asuntolainoja, joiden kokonaismäärä on kasvanut viidentoista viime vuoden aikana suhteellisesti enemmän kuin kaikkien velkojen yhteismäärä. Vaarana on ylivelkaantuminen ja asuntokuplan puhkeaminen. Näin ei välttämättä vielä ole Suomessa, mutta Ruotsissa asuntomarkkinat ovat jo pahasti ylikuumentuneet.

Rahoitusjärjestelmän ja talouden riskit kasvavat väistämättä, jos ihmisillä on liian paljon velkaa tuloihinsa nähden.

Suurten asuntoluottojen pitkät takaisinmaksuajat ja mahdollisesti pienet kuukausierät hämärtävät käsitystä lainojen koosta ja todellisista kustannuksista. Lainaehdoista neuvoteltaessa on syytä pitää mielessä, että elämäntilanne voi muuttua.

Kannattaa miettiä tarkkaan, onko asuntoluottojen lyhennysvapaita syytä käyttää kovin kevyin perustein kodin hankintoihin tai lomamatkoihin. Vai koettaisiko jouduttaa takaisinmaksua hyvän sään aikana?

Vaikka helppoa vakuudetonta luottoa tarjotaan monesta tuutista, perinteinen säästäminen on edelleen hyvä konsti, jolla voi varautua suuriin ostoksiin. Vanha viisaus tietää, että velka on veli otettaessa ja veljenpoika maksettaessa.

Asuntolainakanta kokonaisuudessaan ei kuitenkaan ole kasvanut kohtuuttomasti. Sen sijaan kotitalouksien kulutusluottojen kiihtyneestä kasvusta voi tulla murheenkryyni.

Erilaisilta rahoituslaitoksilta nostettavat kulutusluotot ovat huomattavasti kalliimpia kuin perinteiset pankkiluotot. Luotonantajien toimintamuodoissa voi olla suurtakin vaihtelua. Lainanoton päätöksen pohjana pitäisi olla luoton todellinen hinta korkoineen kuukausierän sijaan. Useista pienistä kuukausieristä voi pidemmän päälle muodostua ylitsepääsemätön maksutaakka.

Luotonantajien kirjon kasvaessa positiivisen luottorekisterin perustaminen on otettava jälleen kerran harkintaan.

Positiivinen luottorekisteri on tietokanta, jonne on koottu ihmisten kaikki lainat. Tieto ehkäisisi ylivelkaantumista, jos luotonantaja näkisi hakijan todellisen luottotilanteen. Huoleton velkaantuminen osoittaa, että talousopetusta näyttävät nuorten ohella tarvitsevan myös vanhemmat ihmiset.