Sotainvalidien ja -veteraanien rivien harvetessa veljeskotien ja kuntoutuslaitosten paikkoja alkaa vapautua muillekin asiakasryhmille. Sotainvalidien Veljesliiton pääsihteerin Juhani Saaren mukaan paikkoja vapautuu enemmälti 5-10 vuoden kuluttua.
Laitokset ovat jo alkaneet varautua tulevaisuuteen. Tiloja muutetaan ja palveluja räätälöidään vähitellen työikäisille tai seniorikansalaisille.
Vaikka paikkoja vapautuu paljon, ei veljes- ja sairaskodeissa uskota kuntoutuspaikkojen ylitarjontaan.Hoito- ja kuntoutuspaikkojen uusjaosta ei kenelläkään ole tarkkaa tietoa. Oulaistelaisen Kuntoutuskoti Taukokankaan johtaja Juha Laikari sanoo, että hoito- ja kuntoutuspaikkoja tarvitaan väestön vanhetessa joka tapauksessa yhä enemmän.
Laitosten tulevaisuus on useimmiten kuntien ja kaupunkien huoli. Kunta tai kaupunki, jossa laitos toimii, on yleensä mukana laitoksen hallinnossa. Säätiö tai yhdistys ylläpitää laitosta, mutta kunta on sitoutunut mukaan laitoksen toimintaan sitä perustettaessa. Silloin kunnissa laskettiin, että kun sotainvalidit ja -veteraanit eivät enää paikkoja tarvitse, suuret ikäluokat ovat vanhoja ja aktiivisen hoidon ja kuntoutuksen tarpeessa.
Kuntien vastuulle
Pääsihteeri Juhani Saari kertoo kuntien täyttävän paikat muilla palvelujen tarvitsijoilla. Jotkut ovat jo tehneet sopimuksia muun muassa terveyskeskusten kanssa. Yhteistyötä on myös Kelan ja yksityistenkin terveydenhuoltojärjestöjen kanssa.
"Ongelmana tietysti on, kuka kuntoutuksen ja hoivan maksaa. Suuret ikäluokat ovat kyllä varakkaampia kuin sodan käynyt sukupolvi. Heidän työeläkkeensä ovat suurempia ja he ehkä pystyvät maksamaan osuutensa hoidosta itse", Saari toteaa.
Tilaa laitoksiin alkaa tulla nopeammin, jo parin-kolmen vuoden sisällä, jos sotainvalidien oikeus päästä hoitoon helpottuu. Sotainvalidien Veljesliitto tavoittelee 30 prosentin haitta-asteen lievennystä tai sen poistoa kokonaan.
Tärkein ryhmä laitoksissa ovat sodan käyneet. Heille tarjotaan hoito- ja kuntoutuspalvelut niin kauan kuin he niitä tarvitsevat. Tällä hetkellä veljes- ja sairaskodit ja kuntoutuslaitokset ovat melkoisen täynnä. Kylpylätyyppiset kuntoutusyksiköt eivät sotainvalideille ja -veteraaneille sovi, koska niissä tarvitaan suurta omatoimisuutta.
Vuonna 1987 toimintansa aloittanut sadan vuodepaikan Kuntoutuskoti Taukokangas Oulaisissa on alkanut varautua tulevaisuuteen jo 6-7 vuotta sitten. Tiloja on hieman laajennettu ja muutettu erilaisille kuntoutusryhmille sopiviksi. Uusia palveluja on mietitty.
Taukokankaan väestöpohja on suuri, noin 130 000 asukasta Oulun läänin eteläosassa. "Valtion osuuden eli sotainvalidien ja -veteraanien hoidon ja kuntoutuksen vähetessä Taukokangas on tehnyt Oulaisten kaupungin ja muidenkin kuntien kanssa sopimuksia hoito- ja kuntoutuspalvelujen tuottamisesta niidenkin tarpeisiin", johtaja Juha Laikari kertoo.
Laikarin mukaan Taukokangas pystyy tuottamaan palvelut samalla hinnalla kuin terveyskeskukset.
Tällä hetkellä Taukokankaalla asuu vakituisesti noin 50 sotainvalidia. Avopalvelujen määrä on viime vuosina kasvanut. Puolet paikoista on varattu kuntoutuspaikoiksi, joita käyttävät Kela, kunnat, järjestöt, työnantajat tai kuntoutettavat itse. Kevään aikana taloon on tulossa muiden muassa 26 eri ryhmää työkykyä ylläpitävään kuntoutukseen.
Taukokangas on ottamassa vastuulleen muun muassa tekonivelleikkauskuntoutuksen ja apuvälineisiin liittyvän kuntoutuksen ja opastuksen. Sadan hengen henkilökunnassa on Laikarin mukaan hyvin monenlaista asiantuntemusta.
Uusi nimi ja uudet urat
Kannuksen Veljeskoti on muuttanut jo nimensä Kitinkannukseksi ja tähyää uusia asiakasryhmiä. Johtaja Hannu Lounasto toteaa laitoksen olevan osa Kitinkankaan vapaa-aikakeskusta, jossa on hyvät mahdollisuudet kuntouttaa työelämän loppuvaiheessa olevia.
"Seniorikuntoutujat ja +65-vuotiaat ovat meidän tavoiteryhmämme, jonka kuntoutukseen ja hoitoon ei nykyisellään paikkoja löydy. Samalla hyödynnämme osaamista, jonka henkilökunta on 13 vuoden aikana hankkinut. Varaudumme pikkuhiljaa tulevaisuuteen, noin vuoteen 2010, jolloin viimeiset asiakkaat ovat laitoshoidossa."
Lounasto ei pelkää kuntoutuspaikkojen ylitarjontaa. "Uskoimme jopa, että hoitopaikoista vielä kilpaillaan, kun suuret ikäluokat pian siirtyvät pois työelämästä."
13 vuotta sitten toimintansa aloittaneessa Kitinkannuksessa on 40 vuodepaikkaa, ja tarkoituksena on rakentaa ryhmäkuntoutusta varten lisää majoitustilaa 20 vuoteen verran.