"Pikku-Venäjä" on Ukrainan lempinimi Venäjällä. Viime vuodet veljeskansojen suhteet ovat olleet jännittyneet, sillä Ukraina on pyristellyt irti ison naapurin otteesta. Moskovassa tätä ei ole katsottu hyvällä.
Georgian tapahtumien pelätään toistuvan Ukrainassa. Elokuun sota olisi siihen verrattuna pelkkä sormiharjoittelu.
Kaikista Natoon pyrkivistä entisen Neuvostoliiton osista juuri Ukrainan Nato-jäsenyys olisi Venäjälle kaikkein vaikeimmin nieltävä asia. Alueen ensimmäinen valtiomuodostelma oli reilut tuhat vuotta sitten syntynyt Kiova Rus, josta sitten kehittyi myös Venäjän valtio. Venäjän valtion syntymäkehto vihollisorganisaation pääkaupunkina - se tuntuu kauhealta ajatukselta monelle venäläiselle.
Ukraina oli yksi neljästä Neuvostoliiton alkuperäisestä perustajavaltiosta. Ukrainalainen kansallismielisyys sai voimakkaan sysäyksen 1932-33, jolloin maatalouden pakkokollektivisointia seuranneessa suuressa nälänhädässä kuoli miljoonia ukrainalaisia. Ukrainassa nälänhätä tunnetaan nimellä Holomodor.
Krimillä jaetaan
Venäjän passeja
Neuvostoliitossa sisäisiä rajoja vedeltiin täysin mielivaltaisesti. Stalinille tai hänen seuraajilleen ei tietenkään juolahtanut mieleen, että osatasavallat tai autonomiset alueet voisivat joskus itsenäistyä.
Nikita Hrushtshev luovutti Venäjän neuvostotavaltaan kuuluneen Krimin niemimaan Ukrainalle vuonna 1954. Alue oli ja on yhä suurelta osin venäläisten asuttama. Krimin reilusta kahdesta miljoonasta asukkaasta vain neljäsosa on ukrainalaisia.
Krimin asukkaat äänestävät Ukrainan vaaleissa venäläismielistä Alueiden puoluetta. Puolueen keulakuva Viktor Janukovitsh sai vuoden 2004 presidentinvaaleissa 82 prosenttia Krimin äänistä.
Krimillä sijaitseva Sevastopoliin satamakaupunki kuuluu Venäjän hallintaan. Pitkien kiistojen jälkeen maat pääsivät vuonna 1997 sopuun 20 vuoden vuokrasopimuksesta.
Tukikohdan vuokra on tähän saakka ollut lähinnä symbolinen mutta on nousemassa tämän vuoden joulukuussa "markkinahintaiseksi" eli miljardiin dollariin vuodessa.
Jännitystä Krimillä on lisännyt se, että Venäjä on jakanut siellä lähes 200 000 Venäjän passia samaan tapaan kuin Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa.
Toisaalta tilanteen kiristymistä vastaan puhuu se, että Krimillä on runsaasti venäläisfirmojen sijoituksia. Vaikka pääministeri Vladimir Putin on aikanaan sanonut Ukrainan olevan "keinotekoinen valtio", on hän Kaukasian kriisin yhteydessä vakuuttanut, että Venäjä kunnioittaa Ukrainan rajoja.
Rajanvedossa
epäselvyyksiä
Krimin alueen maarajat ovat selvät. Sitä vastoin Venäjän ja Ukrainan merirajakiistat ovat muutamien saarten kohdalla yhä ratkaisematta.
Mantereella Ukrainan ja Venäjän raja on kartoissa selväpiirteinen viiva. Maastossa rajaa ei ole monin paikoin merkitty lainkaan. Se miellyttää salakuljettajia ja muita rikollisia.
Kaasun ja öljyn toimitukset hiertävät jatkuvasti Ukrainan ja Venäjän välejä. Tammikuussa 2006 Venäjä kiersi kaasuhanan kiinni, kun Ukraina ei suostunut maksamaan korotettua hintaa. Aikaisemmin Ukraina oli maksanut huomattavasti maailmanmarkkinahintaa alemman taksan, joka nousi kertaheitolla moninkertaiseksi.
Senkin jälkeen Gazprom on uhannut moneen otteeseen katkaista kaasutoimitukset Ukrainan hidastellessa maksuissaan. Maat ovat neuvotelleet pitkäaikaisesta kaasusopimuksesta, jossa kallista venäläistä kaasua sekoitettaisiin halpaan turkmenistanilaiseen ja myytäisiin alle maailmanmarkkinahintojen. Ukrainan sekavat poliittiset asetelmat ovat vaikeuttaneet neuvotteluja.
Venäjän kielelle ei
virallista asemaa
Ukrainan venäläiset asuvat pääosin maan itäosissa, missä on Neuvostoliiton peruina hiilikaivoksia ja raskasta teollisuutta.
Venäjän kieli ei ole Ukrainassa virallinen kieli, vaikka sitä puhuu äidinkielenään 11 miljoonaa asukasta. Venäjän kielen virallistaminen on teemana jokaisessa vaalissa, mutta kansallismieliset ukrainalaiset eivät ole taipuneet.
Ukraina ja venäjä ovat slaavilaisia sukulaiskieliä, mutta toista osaamalla ei ilman muuta ymmärrä toista. Kielten etäisyys on suurin piirtein sama kuin suomen ja viron välillä.
Kaikki ukrainalaiset poliitikot käyttävät virallisissa yhteyksissä ukrainaa, myös venäjänkielinen Janukovitsh.
Pienessä mitassa Ukrainan ja Venäjän kiistat näkyvät ortodoksikirkon organisaatiossa. Ukrainassa toimii kolme ortodoksikirkkoa. Moskovan patriarkaatin alaisen kirkon lisäksi Ukrainassa on Kiovan patriarkaatin alainen kirkko ja Ukrainan autokefalinen kirkko. Neuvottelut niiden yhdistämisestä ovat kaatuneet poliittisiin kiistoihin.