Suomalaiset ovat lisänneet nopeasti lainanottoaan ja nostaneet velkojensa määrän muutamassa vuodessa lähelle eurooppalaista keskitasoa.
Vuodesta 1999 asukasta kohti lasketun asuntovelan määrä on Suomessa kaksinkertaistunut.
Velkaantuminen on ollut niin nopeaa ja voimakasta, että OP-ryhmän pääekonomisti Timo Lindholm suosittaa jo malttia. "Nyt on harkinnan paikka, sillä terve lisävelkojen ottomahdollisuus kuluttajilta koko ajan pienenee."
Suomalaisten velkaantuminen on ollut niin voimakasta, että se on nostanut asuntojen hintoja? "Kyllä näin on käynyt. Kuluttajien nostamilla asuntolainoilla ja asuntojen hinnoilla on suora ja luja kohtalonyhteys", Lindholm vahvistaa.
Suomalaiset ovat siirtyneet eurooppalaiseen meininkiin tilanteessa, jossa Euroopan keskuspankki, EKP on aloittanut korkotason nostamisen. OP-ryhmän pääekonomisti toivoo, että keskuspankin toimet rauhoittaisivat laina- ja asuntomarkkinat Suomessa. Näin hänen mukaansa siksi, "etteivät ne nousut nyt menis enää täällä aivan tolkuttomiksi".
Ekonomisti ei ala
vielä ostolakkoon
Asuntomarkkinoilla ja lainamarkkinoilla Suomessa jo pitkään vallinnut erittäin kova tahti olisi ekonomistin mukaan hyvä taittaa. Tilanteen rahoittamiseksi Lindholmin mukaan voi riittää jo huippujen leikkaaminen
Itse OP-ryhmän pääekonomisti ei ryhtyisi vielä asunnonostolakkoon, mutta harkintaa - harkintaa, sitä hän asunnonostajille suosittaa. "Omien tulojen riittävyys ja ennen kaikkea varmuus; ne on nyt arvioitava niin todenmukaisesti, kuin se ikinä on mahdollista, kun menee lainaa ottamaan", hän neuvoo."
Asunnon voi tälläkin hetkellä hankkia omaan käyttöönsä, kunhan katsoo, ettei maksa mistä tahansa mitä tahansa, Lindholm neuvoo.
Jossakin on asuttava, eikä yksittäinen kuluttaja helposti pysty ajoittamaan asuntokauppojaan halpojen hintojen kausiin, jotka Suomessa näyttäisivät toistuvan 10-15 vuoden välein.
Vaikkei Lindholm odotakaan asuntomarkkinoiden romahtamista nykyistä maltillisempien hintojen vaihe voi olla lähellä. Viimeksi 1991-1996 asuntojen hinnat olivat halpoja. Silloin oli Suomessa monta edullista ostovuotta, hän muistelee.
Keskiluokka
vaurastunut
Vaikka suomalaiset ovat vuodesta 1998 lisänneetkin voimakkaasti asuntolainojaan, asuntovelkaa meikäläisillä on ruotsalaisia, espanjalaisia ja saksalaisia vähemmän, puhumattakaan hollantilaista ja irlantilaisista, joilla niitä on yli kaksi kertaa meitä enemmän.
Asuntolainoja suomalaisilla oli viime vuonna asukasta kohti 9 150 euroa ja lisäksi vielä kulutusluottoja vajaa 1 800 euroa.
Vaikka määrät eivät vaikuta hälyttävän suurilta, Lindholm on huolestunut, koska suomalaisten velkojen suhde nettotuloihin on pompannut kokonaan uudelle tasolle.
Vuonna 1998 velkojen suhde nettotuloihin oli Suomessa 60 prosenttia. Tänä vuonna velkojen suhde nettotuloihin nousee jo 95 prosenttiin ja ensi vuonna ylittää niiden määrän.
Peruslinjan luotto- ja asuntomarkkinoilla vetää nopeasti laajentunut ja vaurastunut keskiluokka. Vuosittaisiin 25 000-55 000 bruttotuloihin yltäneitä oli 1995 noin 500 000, kun heitä jo toissa vuonna oli 1 150 000.