Talouskriisi ja heikkenevä huoltosuhde pakottavat suomalaiset jatkamaan työelämässä aiempaa pidempään. Hallituksen esittämä eläkeiän nosto on siten välttämätön toimi. Se on hinta siitä, että hallitus ei esitä leikkauslistoja ja valtionvelka pystytään aikanaan maksamaan takaisin.
Talouden entistä synkemmät näkymät saivat hallituksen tekemään politiikkariihessään odotettuja linjauksia rakenteellisista uudistuksista. Kovin uutinen poikkeuksellisen nuorina eläköityville suomalaisille on vanhuuseläkeiän alarajan nostaminen 65 vuoteen vaiheittain vuodesta 2011 alkaen.
Tällä hetkellä suomalaiset voivat jäädä eläkkeelle 63-68-vuotiaina, mutta käytännön elämässä eläkepäiville siirrytään jo 59,4-vuotiaina. Jotta eläkeiän nosto voisi toteutua, vaaditaan myös työelämässä nykyistä enemmän joustoa ikääntyville työntekijöille. Työhyvinvointi ja ikäjohtaminen tulevatkin olemaan lähivuosien taikasanoja työelämässä. Hallitus ei kuitenkaan vielä pystynyt osoittamaan toimia, joilla estetään yritysten into työntää ikääntyviä työntekijöitä tässä taloustilanteessa työttömyyseläkeputkeen.
Varhaiseen eläköitymiseen liittyvät ongelmat ovat ikärakenteen takia Suomessa syvemmät kuin monissa muissa EU-maissa. Aikaisen eläköitymisen rinnalla vaikeuksiin ajaa se, että parhaassa työiässä olevista 20-29-vuotiaista nuorista lähes puolet opiskelee.Opintoaikoja pidentää myös se, että opiskelijat käyvät opintojen ohessa ahkerasti töissä.
Hallitus haluaakin nyt varmistaa sen, että abiturientit pääsevät opiskelemaan heti ilman välivuosia. Hallituksen ratkaisuehdotus on originelli: pääsykoemateriaali julkistetaan vasta ylioppilaskirjoitusten jälkeen, joten aiempien vuosien ylioppilaat eivät saa etumatkaa. Opintoaikojen lyhentämiseen on luvassa myös porkkanoita ja odotettavissa on, että nykyinen opintotukijärjestelmä menee remonttiin.
Rakennemuutoksilla pyritään varmistamaan se, ettei talousahdingossa tarvitse tehdä viime laman kaltaisia kovia menoleikkauksia ja veronkorotuksia. Tässä vaiheessa kriisistä aiotaan selviytyä velkaantumalla niin, että verotus ei kiristy. Samalla pyritään ylläpitämään työllisyyttä ja turvaamaan palvelut. Työurien pidentämisellä alku- ja loppupäästä varaudutaan myös siihen, että työvoimaa on riittävästi saatavilla, kun talousnousu ja velanmaksu alkaa.
Hallituksen politiikkariihessä sopimilla rakenteellisilla muutoksilla pyritään helpottamaan niin lyhyen kuin pitkän aikavälin tarpeita. Työurien pidentäminen nykyisestä voi tuntua ristiriitaiselta, kun työttömyyden pelätään taantuman jatkuessa nousevan nousevan nykyisestä seitsemästä prosentista ensi syksynä jopa kymmeneen prosenttiin. Työelämään liittyvät uudistukset ovat kuitenkin välttämättömiä, sillä taantuman oloissa Suomen on osoitettava uskottavaa talouspolitiikkaa ja varmistettava velkarahan saanti kansainvälisiltä markkinoilta.
Suomen luottokelpoisuus on tällä hetkellä erinomainen, mutta taantuman jatkuessa tilanne voi muuttua. Talouskriisin oloissa velkaa joudutaan ottamaan kymmeniä miljardeja euroja. Elvytysvelka on jossain vaiheessa maksettava takaisin ja silloin on tärkeää, että työvoimassa on riittävästi veronmaksajia.
Hallituksen puoliväliriihen toimet ovat monessa suhteessa odotettuja ja edelleen liikutaan kohtuullisen pehmeissä päätöksissä. Hallitus haluaa mitä ilmeisimmin jatkaa vallassa myös kahden vuoden kuluttua.