Vaikka nykyisin blocojen eli korttelisambaryhmien kilpailu on leikillistä, ennen ei verenvuodatustakaan vältetty. Karnevaalien tunnuksilla, suurilla keinuvilla hameilla, on yllättävä tausta.
Aikaisemmin suuria koristeita käyttivät miehet. Miesten tehtävä oli suojella ryhmän lippua, ja koristeisiin pystyttiin piilottamaan veitsiä, valaisee Fernanda Silva. Silva työskentelee arkistossa, jossa on tallennettuna satoja tunteja karnevaalimusiikkia vuosikymmenten varrelta.
Lipunkantajan läheisin mies kantaa yhä vieläkin viuhkaa. Viuhkan tarkoituksena oli myös kätkeä veitsiä. Nykyiset viuhkasankarit käyttävät sitä enää koketeeraukseen.
Karnevaaleja on Riossa vietetty jo 1700-luvulla, kun portugalilaisten vuosisatoja vanhaan perinteeseen sekoittui hiljalleen Afrikasta tuotujen orjien kulttuuria. Aluksi ihmiset juhlivat riehakkaasti, heittelivät kananmunia ja tomaatteja toistensa päälle, mutta sittemmin sambaaminen tasoitti pahimmat pukarit. Ensimmäinen sambakoulu perustettiin 1928. Silvan mukaan koulut syntyivät diktatuurin aikana.
Vaihtoehtoina oli sambakulkueiden lopettaminen tai blocojen rekisteröiminen. Tällä tavalla perinne saatiin jatkumaan.
Sambakoulut kilpailevat yhä parhaan kulkueen palkinnosta. 14 parasta paraatia pääsee Sambodromolle, jossa niitä seuraa 60 000 katsojaa -- ja miljoonia lisää television kautta. Koulut saavat pisteitä puvuista, musiikista, tanssista sekä yleisilmeestä.