Veik­kaus­ra­hois­ta tulossa pe­las­tus

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa istuvat päähallituspuolueiden edustajat löysivät rahoitusratkaisun, jolla Kajaanin kaupunginteatterin ja museoiden lomautusuhka voidaan välttää.

Kuuluuko huutavan ääni? Kansanedustajien mielestä on vaikeaa nostaa Kajaanin teatteri erityisasemaan kansalliseksi näyttämöksi TTT:n ja Svenska teaternin rinnalle. Kuvassa näyttelijä Esko Vatula näytelmässä Huutavan ääni korvessa.
Kuuluuko huutavan ääni? Kansanedustajien mielestä on vaikeaa nostaa Kajaanin teatteri erityisasemaan kansalliseksi näyttämöksi TTT:n ja Svenska teaternin rinnalle. Kuvassa näyttelijä Esko Vatula näytelmässä Huutavan ääni korvessa.
Kuva: Kirsi Haapea/arkisto

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa istuvat päähallituspuolueiden edustajat löysivät rahoitusratkaisun, jolla Kajaanin kaupunginteatterin ja museoiden lomautusuhka voidaan välttää.

Valtiovarainvaliokunnassa istuvat keskustan ja SDP:n edustajat sopivat opetusministeriölle ensi vuonna veikkausrahoista tulevasta 9,7 miljoonan euron lisäpotista.

Tästä summasta kulttuurille tuleva osuus on 4,7 miljoonaa euroa. Kajaanin kaupunginteatterille ja museoille ei voida eduskunnassa korvamerkitä siitä mitään tiettyä osuutta. Lisäpotin jaosta päättää kulttuuriministeri Tanja Karpela (kesk.). Häntä ei eilen tavoitettu.

Opetusministeriölle tuleva lisäraha saadaan valiokunnan varapuheenjohtajan Matti Ahteen (sd.) mukaan muuttamalla veikkausvoittovarojen jakosuhdelakia niin, että kirjastoavustukset siirretään normaalin budjettirahoituksen piiriin kaavailtua aikaisemmin.

Veikkausvoittovarat jaetaan tietyssä suhteessa kulttuurin, tieteen, urheilun ja nuorisotyön hyväksi. Myös kirjastot saavat niistä osuutensa.

Nyt valiokunta sopi, että kirjastojen siirtymistä normaaliin budjettirahoitukseen aikaistetaan vuoteen 2010 vuodesta 2012. Kahden vuoden nopeutus antaa lisäjaettavaa muille.

Ahteen mukaan on nyt kulttuuriministeri Karpelasta kiinni, kuinka paljon hän antaa rahaa Kajaanin kaupunginteatterin ja museoiden pelastamiseen ahdingosta. "Eduskunta ei voi osoittaa Kajaaniin korvamerkittyä rahaa. Me voimme päättää vain tulevasta lisäpotista", Ahde lisää.

Valtiovarainvaliokunta edellyttää nyt hallitukselta, että se tuo ensi keväänä eduskuntaan veikkausvoittovarojen jakosuhdelain muutosesityksen, josta lisäraha saadaan.



Jaosto kirjasi
Kajaanin teatterin


Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto aloitti jo keskiviikkona ensi vuoden budjetin yksityiskohtaisen pohdinnan. Jaostoa johtavan kansanedustaja Maija Raskin (sd.) mukaan jaosto kirjasi jo nimeltä Kajaanin kaupunginteatterin esimerkkinä alueteatterista, johon lisärahaa tulisi ohjata.

Kirjauksella eduskunta tunnistaa ja tunnustaa teatterin vaikean taloudellisen tilanteen.

Matti Ahteen mukaan Kajaanin kaupunginteatteria ja museoita uhkaava "piilevä häpeä" on saatava kuntoon. "Kainuun hallintomallikokeilu ei yksinkertaisesti voi johtaa siihen, että teatteri ja museot suljetaan", Ahde sanoo. Hänen mukaansa syntyneestä tilanteesta pitää myös Kainuussa käydä vielä vakava keskustelu.

Korvamerkityn rahan osoittamisen Kajaaniin tekee eduskunnassa tässä tilanteessa mahdottomaksi myös se, ettei ole olemassa mitään esitystä, jonka valtiovarainvaliokunta voisi ottaa käsittelyyn. Ensi vuoden budjettiin liittyvien raha-asia-aloitteiden sisäänjättöaika umpeutui jo alkusyksystä, Ahde muistuttaa.

Yksi vuoden mittainen pika-apu olisi löytynyt harkinnanvaraisesta valtionavusta, mutta alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) oli tyly Kajaanin hakemukselle. Hän ei antanut Kajaanille harkinnanvaraista apua.

Aikaisemmat kulttuuriministerit Suvi Lindén (kok.) ja Kaarina Dromberg (kok.) kummastelevat yhä, että Manninen antoi avustusta kotikaupungilleen Torniolle, mutta hylkäisi Kajaanin hakemuksen.



Kajaanin nosto erityisasemaan on vaikeaa


Erittäin vaikeana tienä kansanedustajat pitävät sitä, että lähdettäisiin muuttamaan teatteri- ja orkesterilain pykäliä.

Lain mukaan teattereiden valtionapua on 37 prosenttia kahta poikkeusta lukuunottamatta. Tampereen työväen teatterin ja Svenska teaternin apu on 60 prosenttia sillä perusteella, että ne on luokiteltu erityisiksi kansallisiksi näyttämöiksi.

Jos lakiin haluttaisiin ottaa vielä kolmas erikoisasemassa oleva teatteri, se edellyttäisi pykälämuutosta ja aloitetta ministeri Karpelalta. Kansanedustat suhtautuvat epäillen mahdollisuuteen nostaa yksi uusi teatteri erityisasemaan.

Ilmoita asiavirheestä