Oulu Samalla kun eurooppalaiset vedonlyöntiyhtiöt rummuttavat pohjoismaisten vedonlyöntiyhtiöiden monopolien kumoamiseksi, suomalaisia jo yli 60 vuotta peluuttanut Oy Veikkaus Ab lobbaa kiihtyvästi asemansa puolesta.
Monopoli ei ole Veikkauksella, vaan sen sataprosenttisesti omistavalla Suomen valtiolla. Sitä paitsi Veikkaus ei tuota varoja itselleen, vaan suomalaiselle yhteiskunnalle, perustelee varatoimitusjohtaja Jussi Isotalo.
Eurooppalaiset vedonlyöntiyhtiöt ovat jyskyttäneet pohjoismaisia pelimonopoleja EU-tuomioistuimessa ja aikovat seuraavaksi käydä pehmittämään europarlamenttia ja Euroopan komissiota.
Toistaiseksi Euroopan unionissa veikkauspelien järjestämisestä ei ole yhtenäistä lainsäädäntöä ja EU-tuomioistuin on päätöksillään tukenut nykyistä suljettua järjestelmää, Isotalo kertoo.
Rahapelien vapauttajat vetoavat EU:n yhteen peruspilariin, tavaroiden ja palveluiden vapaaseen liikkuvuuteen. Vapaan kilpailun vallitessa pelaajien tiedetään saavan myös monopolipelejä suurempia voittoja.
Monopolien puolustajat taas perustelevat kantaansa pelaamisen haittojen minimoimisella ja tuottojen ohjaamisella yhteiskunnan käyttöön.
"Meillä on erityinen yhteiskunnallinen tehtävä, tuottaa rahapelejä järjestämällä varoja suomalaiselle tieteelle ja taiteelle, urheilulle sekä nuorisotyölle", Jussi Isotalo kertaa.
Toinen Veikkauksen kantama erityistehtävä on Isotalon mukaan pelitoiminnan hoitaminen niin, että asiakkaiden ulottuvilla on sosiaalisesti vastuullinen ja turvallinen väylä rahapelien pelaamiseen.
"Sinänsä rahasta pelaaminen ei ole missään erityisen suotavaa. Suotavuus syntyy vain siitä, että tuotto kanavoituu yleishyödylliseen tarkoitukseen", Isotalo valottaa suomalaista ajattelutapaa.
Veikkaus korostaa siis mielellään yhteiskunnallista rooliaan, mutta myöntää avoimesti olevansa viihteen kauppias, jonka asiakkaita rahapelien taika kiinnostaa.
Unelma minkä tahansa Veikkauksen 18 pelin päävoitosta on tutkitusti se taika, joka suomalaisia pelaamaan ryydittää.
Veikkaus sai 1971
oman lottopotin
Vakioveikkauksella 1940 aloittanut Veikkaus etsii hanakasti asiakkailtaan kiinnostavia uusia arpa- ja taitopelejä. Lottopotin Veikkaus sai itse 1971 ottaessaan Loton pelivalikoimaansa. Lotto nousi heti Veikkauksen suosituimmaksi peliksi, eikä sen uhkaajaa ole edelleenkään näkyvissä.
Lähes 90 prosenttia, pitkälle yli kolme miljoonaa suomalaista jännittää ja unelmoi ainakin joskus juuri Loton päävoitosta.
Suomalaiset ovat vahvaa lottokansaa, Jussi Isotalo myhäilee.
Mutta myös uudet menestystarinat ovat mahdollisia. Sen osoittaa vapun tienoilla 2002 ensi kerran pyöräytetty Keno. Peli nousi nopeasti yhtiön toiseksi suurimmaksi tuotteeksi ja oli osaltaan vahvistamassa Veikkauksen liikevaihdon kasvun vauhdittumista.
Lotto ja sen tavoin arvottava Keno ovat vielä suojassa ulkomaiselta kilpailulta, sen sijaan vahvaan kasvuun päässeissä vedonlyöntipeleissä Veikkaus on jo menettänyt markkinaosuuttaan ulkomaisille kilpailijoille.
Vastaiskuun Veikkaus lähtikin helmikuun alussa, jolloin se nosti Pitkävedon kertoimet ja palautusprosentin kansainväliselle tasolle. Jussi Isotalon mukaan tavoitteena on palauttaa Pitkävedon suosio saamalla takaisin ulkomaille pelaavia suomalaisia.
Selvitysten mukaan suomalaiset pelaavat ulkomaille noin 50 miljoonan euron arvosta eli lähes saman verran kuin Pitkävevedon viime vuoden liikevaihto oli.
Ulkomaille suomalaisia suuntaa rahapelien taika, kotimaata paremmiksi koetut voittomahdollisuudet.
"Suomalainen
voittaa aina"
Pitkävedon kohdalla pakosta tehty ratkaisu saattaa sävyttää Veikkauksen tulevaisuutta.
Markkinakokoon suhteutettuna Veikkaus on Jussi isotalon mukaan yksi maailman tuottavimpia veikkausyhtiöitä. Kääntäen se merkitsee, etteivät Veikkauksen jakamat voitot voi olla suhteellisesti kilpailukyisimmästä päästä.
Yksityisiä rahapeliyhtiöitä Suomi kiinnostaa muiden Pohjoismaiden tavoin siksikin, että Pohjoismaissa rahapelien pelaaminen on kansainvälisesti huipputasoa. Mutta myytti suomalaisten erityisestä pelihulluudesta on kuitenkin Jussi Isotalon mukaan sitten vain myytti,"sillä me sijoitumme vain pohjoismaiseen keskikastiin".
Myös se käsitys, että rahapelimonopoli olisi erityisesti suomalainen ilmiö, on Jussi Isotalon mukaan myytti. "Se on pohjoismainen ilmiö."
Siinä siis syy, miksi yksityiset peliyritykset jyskyttävät pohjoismaisten pelimonopolien perustaa.
Henkilökohtaisesti Jussi Isotalo ei usko ulkomaisten peliyhtiöiden pärjäävän kisassa. Pohjoismaisilla monopoleilla, kuten Veikkauksella, on vahva yleishyödyllinen suoja.
Toisaalta yleishyödyllisen toiminnan vaatimus heikentää kilpailukykyä. Voittojen osuutta Veikkaus ei voi nostaa ulkomaisten peliyhtiöiden tasolle, sillä silloin se ei voisi täyttää yhteiskunnallista velvoitettaan.
Rahapelitoimiala on Jussi Isotalon mukaan outo ala. Kaikilla muilla toimialoilla kilpailu on hyvästä ja lisää hyvinvointia. Rahapelipuolella se toimii juuri toisinpäin.
"Jos saamme jatkaa näin, suomalainen voittaa aina jatkossakin. Veikkausvoittovaroista hyötyy koko kansa, kaikki me suomalaiset", Isotalo muistuttaa.