Yöjunan Kemijärvelle palauttanut liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) aikoo kiirehtiä toimenpiteitä, joilla selvitetään Sallasta Venäjän Kantalahteen johtavan radan rakentamismahdollisuudet.
Kemijärvellä torstaina vieraillut Vehviläinen pitää rajayhteistyötä Itä-Lapille erittäin tärkeänä.
"Tutkimme liikenneministeriössä, mitä mahdollisuuksia itärajan ylittävän ratayhteyden rakentamiseksi on. Aluksi on tarkoitus selvittää, pitävätkö venäläiset rataa tarpeellisena. Venäjällä tapahtuu kohta hallituksen vaihdos. Toivottavasti nykyinen liikenneministeri jatkaa, jolloin pääsisin jatkamaan keskusteluja tutun kollegan kanssa."
Vehviläinen muistuttaa, ettei Salla rautateineen ole ainoa itärajan paikkakunta, missä on tarpeita liikenneyhteyksien kehittämiseksi. "Monia muitakin itärajan ylittäviä liikenneyhteyksiä tulisi parantaa. Esimerkiksi lentämällä ei Rovaniemeltä pääse Murmanskiin eikä Joensuusta Petroskoihin, vaikka joskus ennen pääsi. Tilanne ei tältäkään osin ole tyydyttävä."
Rautatie Sokliin ja Sallan rata kuntoon
Itä-Lapin kuntayhtymä loi ministerille lisää paineita vaatimalla, että valtio kunnostaisi rautatien myös Kemijärveltä Sallaan. Rovaniemeltä Kemijärvelle yltävä rataosuus on tarkoitus sähköistää vielä tämän eduskuntakauden aikana.
Kuntayhtymä vaatii myös, että valtio rakentaa radan Sokliin ja kunnostaa useita maantieosuuksia Itä-Lapissa. Vaatimuksiaan kuntayhtymä perustelee lisääntyvillä puunkuljetuksilla ja matkailuelinkeinon tarpeilla.
Vehviläinen kertoo, ettei Kemijärveltä Sallaan yltävä 72 kilometrin rataosuus ei ole mukana ratojen perusparannusohjelmassa mukana. Hän arvioi, että varsinkin jos rautatieyhteys tulevaisuudessa aukeaa itärajan yli, niin silloin radalla tarvitaan kovempia korjaustoimenpiteitä. Vehviläisen arvion radan peruskorjaus maksaisi useita kymmeniä miljoonia euroja.
Soklin osalta Vehviläinen pitää hyvänä vaihtoehtona Talvivaaran mallia, missä kaivosyhtiö rahoittaa radan ja valtio lunastaa sen aikanaan itselleen.
Vehviläisen vierailun yhteydessä Kemijärvellä juhlittiin yöjunan paluuta. Kemijärveläiset hyvästelivät yöjunansa syyskuun 2. päivänä 2006. Takaisin se palasi viime helmikuun 29. päivänä.
Itälappilaiset ovat erittäin tyytyväisiä Vehviläisen toimintaan.
Kemijärven asemalla oli torstaiaamuna liikenneministeriä vastassa huomattavasti enemmän porukkaa kuin taannoisella pääministerin vierailulla. Myös Vehviläiselle luovutettu pehmoporo oli suurempi kuin edellisen liikenneministerin saama.
"Rautatie-positiivinen" on Lapin asialla
Kemijärven kaupunginjohtaja Timo E. Korva kertoo, että Itä-Lapin ilonaiheet ovat viime aikoina olleet vähissä. "Sitäkin mukavampaa on juhlia liikenneministerin kanssa Kemijärven yöjunan paluuta. Itä-Lapin junakapinan tulos on parasta, mitä meille on pitkään aikaan tapahtunut."
Korvan mielestä päätös Kemijärven radan sähköistämisestä on selkeä kannanotto valtiovallalta, ettei kyseessä ole väliaikainen ratkaisu.
Vehviläinen suhtautuu myönteisesti myös itälappilaisten toiveisiin saada yöjunaan lasten leikkivaunu ja toinen viikoittainen autovaunu.
Liikenneministeri loisti kilvan kevätauringon kanssa, kun itälappilaiset suitsuttivat hänelle kiitollisuuttaan. Pohjois-Karjalasta kotoisin olevaa Vehviläistä kohtaan Kemijärvellä tunnetaan hengenheimolaisuutta, sillä molemmilla seuduilla on samanlaisia ongelmia. "Rautatie-positiivisen" Vehviläisen uskotaan olevan aidosti myös Lapin asialla.
Vehviläisen arvonantoa korostaa vielä hänen kertomuksensa, jonka mukaan Kemijärven yöjunayhteyden palauttaminen oli hänen ensimmäinen poliittinen päätöksensä liikenneministerinä.
"Päivämäärä oli toukokuun neljäs viime vuonna, jolloin otin vastaan Lapin joukkoliikenteen kehittämistä pohtineen työryhmän raportin.
Valmistelin päätöksen etukäteen, jolloin saatoin julkistaa sen saman tien."
Vehviläinen kehuu junakapinallisten toimintaa kansalaisliikkeenä. Hän muistuttaa, etteivät kaikki toimi politiikassa. "Siksi yhteiskunnassa pitää kuulua myös vahva kansalaistoiminta, mikä lähettää tarvittaessa viestejä alhaalta ylöspäin."
Vehviläinen tunnustaa itsekin olleensa nuorempana hyvin radikaali. "Olen heitellyt tomaatteja Pohjois-Karjalan puolesta."