Liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) ajaa kaksoisraiteella.
Hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa esitetään liikennehankkeista investointiohjelma kuluvalle vaalikaudelle, sekä vuoteen 2020 ulottuva priorisoimaton esitys olennaisista hankkeista.
Vaalikauden rahat päätetään ja tulevien kausien pohja valetaan ensi tiistaina hallituksen kehysneuvotteluissa. Eduskunta saa selonteon aprillipäivänä.
"Sillä, että vaalikauden hankkeiden rinnalla on pidempi linja, saadaan liikennepolitiikkaan pitkäjänteisyyttä ja kustannukset pysyvät paremmin hallinnassa", Vehviläinen perustelee sitä, että esitetään linjanveto myös kahden, kolmen vaalikauden päähän.
Selonteossa esitetään myös alustavia linjauksia ilmastonmuutoksen hillintään, sillä liikenne tuottaa viidenneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä.
"Selonteon tärkein tavoite on pitkäjänteisyys. Sillä pyritään siihen, että tekijöillä, poliittisilla päättäjillä, alueilla, elinkeinoelämällä ja kunnilla olisi aina reilun kymmenen vuoden näkymä. Pitkäjänteisyyteen liittyy sekin, että budjetit pitäisivät", Vehviläinen sanoo.
Uusia hankkeita 2010
Uusia hankkeita ei ensi vuonna tule. Niitä voidaan Vehviläisen mukaan aloittaa vasta vuonna 2010.
"Rahat on sidottu etukäteen ja budjettikuri on tiukka."
Vehviläinen painottaa, että selonteolla ei voida kävellä eduskunnan yli ja etuilla ohi jo päätettyjen hankkeiden. Edellinen hallitus teki kautensa loppuvaiheessa isoja sitoumuksia tälle vaalikaudelle. Niistäkin osa on jouduttu lykkäämään.
"Hankkeiden tekemisessä ja rahoittamisessa ollaan jo korkealla volyymilla. Meidän piti nostaa viime syksynä valtuuksia ja käyttää 70 miljoonaa euroa vapaana olevaa nimeämättömiin hankkeisiin varattua rahaa, että päästiin eteenpäin."
"Silti myös Matti Vanhasen (kesk.) kakkoshallituksen pitää tehdä uutta. Ei voi olla hallitusta, joka tyytyisi vain edellisen hallituksen tekemiin liikennehankkeisiin", Vehviläinen sanoo.
Selonteon valmistelua varten liikenne- ja viestintäministeriö sai ehdotuksia 150 uudesta hankkeesta. Niistä mukaan tarkempaan syyniin pääsi noin 50.
Rahaa kaikki esitetyt hankkeet nielisivät noin viisi miljardia euroa. Viime hallitukset Esko Ahon (kesk.) hallituksesta alkaen ovat käyttäneet uusiin tie- ja ratahankkeisiin 1--1,5 miljardia euroa, Vehviläinen huomauttaa.
Listasta suu supussa
Uusien hankkeiden suhteen Anu Vehviläinen on suu tiukasti supussa. Yksittäisiin hankkeisiin hän ei ota tässä vaiheessa mitään kantaa.
Merkille pantavaa silti on Vehviläisen toteamus Pohjois-Suomen keskeisimmästä hankkeesta, Seinäjoki--Oulu -rataosuuden parantamisesta.
"Oulun ja Seinäjoen välinen rataosuus on niin iso työmaa, että se tulisi viedä läpi kokonaisuutena ilman välivuosia. Siinä on kyse isoista taloudellisista arvoista."
Osa samaa kokonaisuutta Vehviläisen mukaan on kaksoisraiteen rakentaminen Ylivieskan ja Kokkolan välille. Sen kustannusarvio on 250 miljoonaa euroa. Valtiosihteeri Raimo Sailas esitti hankkeen toteuttamista niin sanotulla elinkaarimallilla, alkuun yksityisellä rahalla.
"On perusteltua miettiä tämän kaksoisraiteen rakentamista", on ainoa, mitä Vehviläinen paljastaa.
Pohjanmaan radan kuormitus Oulun ja Seinäjoen sekä etenkin Ylivieskan ja Kokkolan välillä on Vehviläisen mukaan jo nyt huipussaan. Jatkossa raskaan liikenteen osuus vain kasvaa Talvivaaran kaivoksen ja muiden pohjoiseen suunnitteilla olevien hankkeiden myötä.
"Sen sanon, että minulla on erinomaisen hyvät tiedot siitä, missä on tarvetta. Kaikkia parannuksia ei ole mahdollista tehdä yhtä aikaa, mutta esimerkiksi Rovaniemi--Kemijärven välin sähköistys tulisi ratkaista mahdollisimman pian. Hallituksen kehysriihessä punnitaan, mihin pysytään vastaamaan", Vehviläinen toteaa.
Oulun lentoaseman laajennuksesta hän sanoo, että matkustajamäärän kehitystä seurataan. "Enkä usko, että Oulun toimijoilla ja Finnavian johdolla on kovin isoijaa ristiriitoja", Vehviläinen lisää.
Rahoitusta rahastosta
E-18 -tietä välillä Lohja--Muurla rakennetaan parhaillaan elinkaarimallilla. Elinkaarimalli ei Vehviläisen mukaan voi olla "poppakonsti, jolla tehdään hirveästi". Hänen mukaansa tarvitaan tarkkaa harkintaa, mihin tätä mallia käytetään.
"Joskus ne rahat on kuitenkin maksettava takaisin. Ei voi ajatella, että sidomme kaikki tulevaisuuden hankerahat elinkaarimallilla toteutettujen hankkeiden takaisin maksuun."
Vehviläinen väläyttää rahoitukseen yksityistä sijoitusvarallisuutta ja käyttömaksuista kerättävää tierahastoa.
"Pitäisi selvittää, voiko meillä olla jonkinlaisia rahastoja, joihin myös yksityinen sektori voisi osallistua. Esimerkiksi eläkelaitoksilla on paljon sijoitusvarallisuutta. Myös tulevaisuuden mahdollisia rekkapark-ki-, ruuhkamaksu- ja tienkäyttömaksutuloja voitaisiin ohjata rahastoon, josta niitä käytettäisiin edelleen liikennejärjestelmän parantamiseen."
Vehviläinen lisää, että valtiovarainministeriössä näihin on suhtauduttu lähtökohtaisesti kriittisesti.
Sitäkin ministerin mielestä on syytä pohtia, pitäisikö hankkeiden valtionavulle asettaa euromääräinen katto. Näin estettäisiin kustannuksia karkaamasta käsistä.
Katsottava kokonaisuutta
Anu Vehviläinen painottaa, että liikennepolitiikkaa pitää katsoa kokonaisuutena, ei tuijottaa yhtä tietä tai rataa eikä vain yhtä liikennemuotoa.
Hän sanoo ymmärtävänsä, että yksittäiselle kansanedustajalle on tärkeää puolustaa voimakkaasti oman vaalipiirin hankkeita ja käyttää niistä puheenvuoroja eduskunnassa. "Hallituksen pitää kuitenkin nähdä laajempi kokonaisuus. Ei voi katsoa vain yhtä kolkkaa maasta."
Vehviläisen mukaan hallituksen iltakoulussa käytiin keskiviikkona korkeatasoinen keskustelu, jossa ei jänkätty yksittäisistä väylistä.
Vehviläinen sanoo olevansa vähän kyllästynyt vastakkainasetteluun pääkaupunkiseutu vastaan muu maa.
"Ei Suomea voi olla ilman molempia puolia. Mistä me nyt tiedämme, millaiset mahdollisuudet esimerkiksi Lapissa avautuvat matkailun, teollisuuden ja logistiikkaosaamisen kautta, jos kaivosasiat etenevät ja Barentsin alue lähtee kehittymään."
Vehviläinen lisää, että Soklin kaivoksen avaaminen olisi iso juttu. Hallituksessa ei ole yksityiskohtaisesti vielä pohdittu, miten sen suhteen tulee menetellä.
"Jos investoinnilla vauhditetaan kaivoksen lisäksi alueen muuta elinkeinopolitiikkaa, valtion pitää katsoa Soklin ratahanketta vähän toisesta näkökulmasta kuin millä Talvivaara tehtiin. Ei ole välttämättä pelkästään kaivosyhtiön tehtävä rahoittaa rataa, josta hyötyy myös muu elinkeinotoiminta erittäin paljon", Vehviläinen toteaa.
Metsäteollisuuden kohdalla ei mitään investointeja voida tehdä vain varmuuden vuoksi tai epävarmoilla oletustiedoilla. Täytyy olla takuu, että se hyödyntää olennaisesti toimialaa.
Selontekoa on leivottu yhteen Esko Ahon työryhmän esitysten kanssa.
"Jatkossa puu kulkee entistä enemmän ristiin rastiin, siksi tarvitaan välittäviä ratoja. Kumipyöräliikenteen kapasiteetti ei riitä lisääntyvälle puuhuollolle. Kumipyörä- ja raideliikennettä täytyy sovittaa yhteen", Vehviläinen sanoo.