Suomen ensimmäisen kolmannen sukupolven biojalostamon rakentaminen on edennyt niin pitkälle, että ensi marraskuussa Chempolis Oy:n Oulun koetehdas valmistaa ensimmäiset sellutonnit vehnän oljesta.
Chempolis selvittää biojalostamossaan maatalouden jäännösmateriaalien käyttöä paperikuitujen ja biokemikaalien tuotannossa. Yhteistyökumppanina hankkeessa on maailman suurimpiin metsäyhtiöihin kuuluva suomalainen UPM.
UPM suunnittelee rakentavansa olkisellutehtaan Kiinaan alueelle, jossa kasvaa riittävästi vehnää. Paikasta ei ole vielä päätetty. Tällä hetkellä Changshun alueella, noin sadan kilometrin päässä Shanghaista, toimii jo UPM:n hienopaperitehdas, jonka vuosituotantokapasiteetti on 850 000 tonnia. Tehdas on kokonaan tuontisellun varassa.
"Meillä on paikka katsottuna ja varattuna tehtaalle, joka tuottaisi 100 000 tonnia vehnän oljesta tehtyä sellua paperitehtaallemme", kertoo UPM:n Kiinan liiketoimintojen johtaja Pertti Salminen.
Salmisen mukaan Oulussa toimiva Chempolis Oy tutkii ja kehittää olkisellunkeittoon vaadittavan nykyaikaisen prosessin, jossa kaikki jätevedet ja kemikaalit otetaan talteen ja hyödynnetään uudelleen. "Vastaavaa prosessia ei ole missään muualla maailmassa käytössä eli miten vehnänoljesta valmistetaan kuituja."
Koetehtaan laitehankinnat menossa
Chempolis Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Esa Rousu kertoo, että koetehtaan yksityiskohtainen suunnittelu alkoi keväällä. Nyt ovat laitehankinnat menossa.
"Syksyllä pääsemme laiteasennuksiin ja marraskuussa 2008 meillä valmistuvat ensimmäiset sellutonnit vehnän oljesta. Koetehtaamme on itse asiassa kolmannen sukupolven biojalostamo, jossa tutkimme paperikuitujen lisäksi myös biopolttoaineiden tuotantoa", selvittää Rousu.
Hän kertoo, että maataloudessa syntyvät agrokuidut ovat hyvin tärkeä raaka-ainelisä selluteollisuudelle. "Kiinassa sellumassaa voidaan tehdä vehnän ja riisin oljista sekä sokeriruo´on korsista."
Kiinassa toimii jo nyt useita olkisellutehtaita, mutta ne ovat pieniä, enintään 40 000-50 000 tonnia sellua vuodessa tuottavia. Kiinan olkisellutehtailla on huono maine, koska ne ovat maan jokien suurimpia yksittäisiä saastuttaja.
Rousun mukaan Suomessa paperikuidun valmistukseen kelpaavat ruokohelpi ja järviruoko eli ryti. Chempolis on tutkinut niiden käyttöä selluksi ja todennut, että niistä voidaan keittää paperikuitumassaa.
Lähes 15 miljoonan euron investointi
Rousu kertoo, että Oulun Sanginsuuhun tuleva koetehdas valmistuu kolmessa vaiheessa. Investoinnin arvo nousee yhteensä lähes 15 miljoonaan euroon.
"Tänä vuonna saamme valmiiksi tehtaamme ensimmäisen vaiheen, jossa valmistuu täydellinen sellulinja ja täydellinen kemikaalien talteenottoa uudelleenkäyttöä varten."
Rousun mukaan oljesta saa sellua lähes saman määrän kuin puustakin. "Oljessa on sen sijaan tuhkaa enemmän kuin puussa, siksi olkisellun tuotantoa varten pitää kehittää uusi, suljettu prosessi ja sellaista me olemme juuri tekemässä."
UPM:n Salminen kertoo, että 100 000 olkisellutonnin tuotantoon tarvitaan kolminkertainen määrä olkea. Suunnitellun tehtaan ympärillä pitäisi olla 30 kilometrin säteellä vehnäpeltoja, jotta raaka-ainehuolto olisi turvattu.
Rousun mukaan olkea on helppo varastoida ja kuljettaa pitkiäkin matkoja, koska on olki on hyvin kuivaa. Siinä on vettä vain kymmenen prosenttia, kun puussa sitä on 50 prosenttia.
UPM:n olkisellutehdashanke maksaa Salmisen mukaan "useampia kymmeniä miljoonia euroja". Lopulliset päätökset investoinnista tehdään, kun kannattavuusselvitykset on tehty ja kaikki tarvittava tekninen tieto on käytössä.
Kina käyttää noin 13 miljoonaa tonnia niin sanottua non-wood -massaa (ei-puupohjaista kuitua) paperintuotannossaan. Kiinan ympäristöviranomaiset vaativat, että vanhoja saastuttavia sellutehtaita pitää sulkea tai nykyaikaistaa viiden miljoonan tonnin edestä.