Hallituksen aluepolitiikka ei ole parasta mahdollista ensi vuoden budjettiesityksen perusteella, ruotii haukiputaalainen kansanedustaja Mirja Vehkaperä (kesk.). Pahin pettymys hänelle on, että Seinäjoki-Oulu-junaradan kaksiraiteiseksi rakentaminen ei saane lisää vauhtia ensi vuonna.
"Tällä hetkellä radan rakentaminen on kuuden tai seitsemän vuoden hanke valtiovallan rahoituksen puolesta, mihin me emme maakunnassa aio tyytyä. Rahoitus täytyy saada tosi pikaisesti budjettiraamien ulkopuolelta, että kaksoisraide saadaan nopeammin toteutettua. Erityisesti kasvavan tavaraliikenteen kannalta radalla on kiire", eduskunnan syyskauden tänään tiistaina aloittava Vehkaperä korostaa.
Hankkeen eteenpäinvienti on hänen mielestään haasteellista mutta myös mahdollista. Rata hyödyttää koko Pohjois-Suomea ja on erityisen tärkeä Kainuussa nousevan kaivostoiminnan takia.
Ensi vuodeksi aiotut energiaveron ja polttoaineveron korotukset rokottavat Vehkaperän mielestä pohjoissuomalaisia yrityksiä ja elinkeinoelämää kohtuuttomasti.
"Se tulee näkymään kuluttajan kukkarossa, kun maidon hintaan joudutaan lisäämään nousseet kuljetuskustannukset. Se tuntuu erityisesti pienyrittäjien kukkaroissa", Vehkaperä sanoo.
Hänen mielestään on liian vähän keskusteltu alueellisista verohelpotuksista juuri kuljetuksissa. Henkilöautoilla tehtävien työmatkavähennysten enimmäismääriä voitaisiin tarkistaa ylöspäin pohjoisessa, jossa joukkoliikenne ei ole etelän kaupunkien veroista.
Kunnat antoivat raporttinsa syyskuun alkuun mennessä hallintoministeriölle raporttinsa siitä, miten ne tulevat tuottamaan palvelujaan. Alustavat raportit valmistuvat tiistaina.
Vehkaperä arvioi, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eli Paras-hankkeen tilanne on Pohjois-Pohjanmaalla vielä melko sekava.
"Tämän jälkeen se työ oikeastaan vasta alkaakin, että löydettäisiin yhteiset sävelet raporttien ja ennen kaikkea kuntien tahdon perusteella", hän sanoo.
Kunnat Pohjois-Pohjanmaalla ovat Vehkaperän mukaan ymmärtäneet, että Paras-hanke ajaa takaa peruspalvelujen säilymistä vaikeassa tilanteessa. Kuntapäättäjät ovat ymmärtäneet, että mikään kunta ei pysty vastamaan yksin haasteisiin, vaan siihen tarvitaan yhteistyötä muiden kanssa.
Yksistään kuntaliitokset eivät Vehkaperän mielestä auta. Pohjois-Pohjanmaalla on esimerkkejä tehokkaista kuntaliitoksista mutta myös hyödyttömistä. Hän uskoo, että muutaman vuoden sisällä Pohjois-Pohjanmaalla toteutuu useita hyviä kuntaliitoksia.
"Oulun seudun syvenevä yhteistyö näyttää olevan paras vaihtoehto, koska näyttää siltä, että työssäkäyntialueen kuntaliitoksiin ei päästä. Haukiputaalla valitsimme perusteellisen selvityksen tekemisen. Toivon, että, muutkin seudun kunnat lähtisivät yhtä syvälliseen selvitystyöhän", Vehkaperä sanoo.